Aamu alkoi koirien ulkoilutuksella ja kahdella kupilla kahvia, jonka jälkeen lähdettiinkin prismaan suurostoksille. Kaupassa huomattiinkin, että tulee kiire, joten lähdettiin pikapikaa kassalle vaikka kolmasosa kauppalistan asioista jäi ostamatta. Raahattiin äkkiä kauppakassit parvekkeelle ja lähdin sitten ajamaan miestä töihin.
Kun tulin takaisin kotiin, päätin heti lähteä ulos kävelylle kuvaamaan ihanaa itsenäisyyspäivän säätä, ettei aurinko kerkeäisi katoamaan. Kun olin melkein kotona muistin, että olin unohtanut vessapaperit ja kissanhiekan autoon ja, että pitäisi vielä käydä kaupassa hakemassa maitoa sekä juustoraastetta makaronilaatikkoon. Nälkäkin iski ja tajusin, etten ollut vielä syönyt mitään. Ostin kaupassa käydessäni kaksi riisipiirakkaa, että saisin nopeasti jotain syötyä. Yhden piirakan söin ennen kuin purin kaikki kauppakassit parvekkeelta ja vasta sen jälkeen söin toisen samalla kuin viimeistelin joulukalenterin luukku 6-postauksen. Siinä samalla siskoni soitti minulle ja kysyi lähtisinkö mukaan keinumaan saksalaiseen kirkkoon. "Siis mitä?"- "Ajan kohta sun ohi, tuutko mukaan?" Ja minähän lähdin.
Saksalaisessa kirkossa saatiin glögiä odotellessamme vuoroamme. Kirkossa keinuminen oli jännä kokemus, pehmeä, hiljainen ja rauhallinen keinunta. Sen jälkeen päätin käydä katsomassa kauppatorin liput ennen kuin suuntaisin takaisin kotiin. Kotona tajusin, että koirien täytyy päästä taas ulos, jonka jälkeen söin ostamani tarjousmaksalaatikon ja sen jälkeen olikin aika pakata kynttilät ja kaakao reppuun ja suunnata poikaystävää vastaan ja sitten hautausmaalle. Pitkän kävelylenkin jälkeen pääsimme kotiin juuri ajoissa vähän ennen linnanjuhlien alkua.
Loppuilta onkin sitten sitä rauhassa istuskelua. Kohta jaksan ehkä nostaa takapuoleni sohvalta ja sytyttää vähän kynttilöitä.
-Mallu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti