torstai 28. syyskuuta 2017

Turhauttava viikko ja blogin tulevaisuus

Sunnuntaina ja vielä maanantainakin naputtelin montaa tekstiä, jotka nyt odottelevat tuolla luonnoksissa. Ajattelin saavani hyvin blogihommat taas käyntiin ja tehtyä kaikkea kivaa sen sijaan, että kipuileva olkapää vaan ahdistaa enkä saa mitään tehtyä. Ahdistus olkapäästä on vaivannut vähän väliä, mutta aika ja energia on enimmäkseen mennyt muuhun.


Sain nimittäin maanantaina tietää, että koska olkapään vammautuminen oli työtapaturma, pitäisi vakuutusyhtiön maksaa minulle vielä palkkaa vaikka työsuhde päättyy, sillä en ole työkykyinen. Tätä asiaa olen nyt sitten selvitellyt. Turhauttavaa kun tuntuu ettei asia etene ollenkaan, nyt mennään etanavauhtia ja se stressaa minua. Itse olen hoitanut vakuutusyhtiön kanssa kaiken mitä tähän mennessä olen voinut, mutta valitettavasti en pysty tekemään asioita esimiehen ja työterveyshuollon puolesta. Onneksi huomenna saan ainakin työterveyshuollosta paperit ja koska palautan työavaimet huomenna tapaan esimieheni, eikä tarvitse soitella ja hoputella häntä vakuutusilmoituksen kanssa, vaan voidaan hoitaa se huomenna.

Koitan olla ajattelematta sitä, että ehkä vakuutus ei korvaakaan mitään, koska koko asiaa ei ole hoidettu oikein. Stressaa ja ahdistaa, haluaisin vaan saada paperihommat pois päiväjärjestyksestä ja keskittyä muuhun. Ehkäpä koitan saada ajatukset loppupäiväksi pois vakuutushommista ja tehdä jotain kivaa.


Blogihommista iski myös pieni ahdistus, olin jo suunnitellut blogin tulevaisuutta, nimittäin postaustahtia ja yhtäkkiä ajatukset olivatkin taas ihan muissa hommissa.. Vaikka minulla on miljoona postausideaa ja tekstiä riittäisi vaikka jokaiselle päivälle, on tullut huomattua, ettei jokapäiväinen julkaiseminen ole mitenkään realistista. Elämäni on sen verran hektistä, että kaksi kertaa viikossa voisi olla sopiva postaustahti ja jos tekstejä löytyy muutamalle viikolle eteenpäin ja jos tekstiä syntyy enemmänkin, niin miksipä ei useammin. Jos sairaslomani jatkuu pitkäänkin, niin voi olla, että jonkun aikaa tulee enemmänkin postauksia. Ajattelin yrittää ajoittaa postaukset aina keskiviikolle ja sunnuntaille, mutta katsotaan miten käy. Heti eka yritys venyi yhdellä päivällä, mutta katsotaan miten käy. Olen todella innoissani blogihommista enkä malttaisi odottaa, että saan hankittua uuden tietokoneen, jotta homma sujuisi paremmin.

-Mallu

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Sairauslomalla olkapään takia

Ahdistaa.. Kolmas kokonainen sairauslomaviikko on kohta purkissa. Loma on ihan kiva juttu, mutta rikkinäinen olkapää ei.. Tuntuu siltä, ettei pysty tekemään mitään..

Kaikki alkoi jo heinäkuussa kun töissä rullakkoa siirtäessä olkapäässä muljahti joku. Siitähän seurasi kova kipu, pientä särkyä, mutta viiltävä kipu ja inhottava vihlonta erityisesti vetävissä liikkeissä. Tämä tapahtui perjantaina ja koko viikonlopun olkapää oli todella kipeä, en esimerkiksi pystynyt harjaamaan itse hiuksiani. Maanantaina menin töihin ja soitin heti työterveyshuoltoon ja sain ajan muutaman tunnin päähän. Työnteko oli erittäin kivuliasta ja olin helpottunut kun pääsin lähtemään lääkäriin.



Lääkäriltä sain diagnoosin hauislihaksen pitkän jänteen tulehdus ja kolme päivää saikkua. Sain myös käskyn ottaa uudestaan yhteyttä ellei tilanne lähde paranemaan. Onneksi kipu lähti hellittämään, kova kipu ja inhottava vihlonta katosi. Olkapää ei kuitenkaan ollut kunnossa, onneksi töissä oli kuitenkin melko rauhallista loppuviikosta, joten työnteko ei tuntunut ongelmalliselta. Seuraava viikko ei mennytkään aivan niin hyvin. Jokaisen työvuoron (iltavuoron) aikana olkapäätä alkoi särkemään, koska särky loppui yön aikana, en ottanut yhteyttä työterveyshuoltoon. Päätin, että jos särky jatkuisi seuraavalla viikolla kun olisin taas aamuvuoroissa, niin voisin varata taas itselleni lääkäriajan.

Maanantaina soitin sitten jälleen työterveyshuoltoon, harmikseni lääkäreitä oli sillä viikolla vain yksi paikalla ja seuraava lääkäriaika meni keskiviikko iltapäivään. Tällä kertaa kävin toisella lääkärillä, jonka diagnoosi oli venähdys. Ohjeeksi sain, että saan kyllä käyttää olkapäätä ihan normaalisti, "mutta kirjoitetaan nyt loppuviikko sairauslomaa, koska se on noin kipeä". Eli sain kaksi päivää saikkua. Seuraavalla viikolla olkapää tuntui pikkasen paremmalta, mutta sitten iskikin joku vatsapöpö ja olin ke-pe kotona toipumassa. Sen jälkeen kerkesin olla viikon verran töissä, jonka jälkeen olkapää ärtyi todenteolla. Sinnittelin töissä vielä ma-ti, jonka jälkeen iski älytön flunssa ja olin sen takia loppuviikon poissa.


Nyt olkapää oli suuttunut todenteolla ja särki koko ajan. Maanantaina menin taas aamusta töihin ja soitin työterveyshuoltoon, onneksi sain heti aamulle ajan. Tällä kertaa diagnoosi olikin kiertäjäkalvosinoireyhtymä ja viikko saikkua. Viikko ei auttanut mihinkään, vaikka olin edelleen flunssan kourissa enkä jaksanut muuta kun lojua sohvalla. Seuraavana maanantaina siis uudestaan lääkäriin, taas viikko saikkua, mutta tällä kertaa sain myös lähetteen fysioterapiaan. Onnekseni työnantaja maksaa 5 fysioterapiakertaa. Fysioterapian sain varattua vasta torstaille ja vaikka olkapää alkoi jo tuntua edellisenä päivänä paljon paremmalta, paljastui fysioterapiassa karu totuus..

Fysioterapeutin mukaan kuntoutus olisi pitänyt aloittaa paljon aikaisemmin. Nyt olkapäätä oli jatkuvasti rasitettu ja tilanne pahentunut. Kokeiltiin erilaisia liikkeitä ja toistomäärät ihin pystyin ilman kovempaa kipua olivat naurettavia. Fyssari sanoikin, ettei olkapää todellakaan olisi työkunnossa seuraavalla viikolla. Taas seuraavana päivänä lääkäriin ja sainkin sitten suoraan kaksi viikkoa saikkua, eli työsuhteen loppuun asti.


Ensi viikon jälkeen olenkin sitten työtön, keikkahommat hoitoalalla ei tällä kertaa pelasta minua, koska tällä olkapäällä ei niitä tehdä. En tiedä kauan kuntoutukseen menee, nyt olkapää vaikuttaa kaikkeen. Koirien kanssa on hankalaa ja kotityöt ei oikein suju. Oikeakätisenä oikean olkapään kipuilu tekee elämästä todella haastavaa, tai oikeastaan todella tylsää, sillä olen jämähtänyt sohvalle kun ei juuri muuta pysty tekemään. Sohvallakin pitää varoa ettei kättä pidä väärässä asennossa, koska muuten alkaa särky. Joku ehkä ajattelee, että monen viikon saikku olisi ihan mukava, mutta voin kertoa, että ei ole. Paljon mielummin kroppa kunnossa ja töissä, kun rikki kotona..

-Mallu

sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Miksi blogi jäi tauolle?

Moni on varmasti ihmetellyt minne olen kadonnut. Itsekin olen yllättynyt siitä, että blogi on pysynyt näin hiljaisena, minähän tykkään kirjoittaa. Olen pohtinut asiaa, miksi näin kävi? Minullahan on kaikki ihan hyvin, vai onko? Miksi olen jättänyt rakkaan harrastuksen koko kesäksi? Minullahan oli miljoona postausideaa ja paljon muitakin suunnitelmia kesäksi. Kuinkas sitten kävikään..


Taisin kirjoitellakin siitä, että uuden työn aloittaminen oli todella rankkaa. Uuden aloittaminen on aina rankkaa, mutta vasta myöhemmin tajusin, miksi se oli minulle niin super rankkaa ja miksi väsymys vain jatkui. Olin paahtanut täysiä liian pitkään ja kamala väsymys ja uupumus yllätti jo muuton jälkeen. Koitin levätä, mutta lääkislukemiset oli koko ajan mielessä, paineet kasvoi ja stressi lisääntyi. Heti sen jälkeen kun totesin, etten menekään pääsykokeeseen, aloin hakemaan töitä. Sainkin työpaikan hyvin äkkiä ja eipä muuta kun suoraan hommiin. Jälkiviisaana on helppo todeta, että olisi todellakin pitänyt levätä tuossa välissä.


Aloitin pt-valmennuksen samoihin aikoihin kun aloitin työt uudessa paikassa. Alkuun hyväksyin sen, etten jaksanut juuri muuta kun treenata ja käydä töissä, oli ihan ok, että blogi jäi tauolle. Sitten tuli kesä, halusin käyttää ylimääräisen energian kesästä nauttimiseen. Vaikka sekin jäi tänä vuonna vähäiseksi, työ on vienyt niin paljon aikaa ja energiaa. Viikonloput ovat menneet lähinnä siivotessa ja pyykätessä, koska sitä ei työviikon aikana kerennyt. Blogi on ollut vähän väliä mielessä, mutta aika on loppunut kesken.



Yksi iso ongelma bloggaamisen suhteen on ollut temppuileva tietokone ja rikkinäinen puhelin. Viimeisen puolenvuoden aikana molemmat ovat alkaneet sanoa sopimustaan irti. Olen jo pidempään tiennyt, että kohta pitäisi molemmat uusia, mutta olin toivonut, että vempeleet jaksaisivat vielä hetken. Se hyvä puoli siinä, että en ole kerennyt paljoa muuta kun käydä töissä, on se, etten ole kerennyt tuhlaamaan rahaakaan. Nyt minulla on säästössä tarpeeksi molempia varten!



Väsymyksen, kiireen ja laiteongelmien lisäksi sama vanha virsi jatkuu, kun tulee taukoa alkaa kynnys nousta. Yhtäkkiä ei ole yhtäkään "tarpeeksi hyvää" postausideaa tai kirjoittaminen ei vaan tahdo onnistua. Haluan myös kirjoittaa avoimesti mielessäni pyörivistä asioista ja jo jonkin aikaa on tuntunut siltä, etten voi sitä tehdä. Uudet tuulet puhaltavat, mutta en vielä tiedä varmasti, että minne. Työsuhteeni päättyy 30.9 ja sen jälkeen ovat suunnitelmat vielä hieman auki. Kävin perjantaina työhaastattelussa ja toivon todella, että saisin paikan! Jos en, niin on minulla myös suunnitelma B. Haluan kertoa asioista sitten kun ne varmistuvat, tuntuu hölmöltä hehkuttaa etukäteen jos kaikki päätyykin pettymykseen.

Toivon, että tauko ei taas jatku, vaan saan tuotettua teille lukemista.

Ihanaa syksyä!

Mallu