maanantai 23. tammikuuta 2017

Se aika kuukaudesta

Miten ihmeessä joka kuukausi naisten elämää hankaloittava asia pääsee lähes aina yllättämään? Oikeastaan itse kuukautiset eivät yllätä, mutta oireet unohtuvat jostain syystä aina. Tietysti sitä osaa odottaa perus vatsakramppeja, mutta muut oireet iskevät aina salakavalasti.

Kuukautiseni ovat aina olleet hankalat. Nuorempana suurin vaiva oli aivan älyttömän kovat kivut, selvisin niistä buranan avulla (3x600mg/pvä), vaikka sekään ei vienyt kipuja kokonaan pois. Sain lukiossa e-pillerit juuri kuukautiskipuja helpottamaan, mutta pahimmat kivut menivät ohi vasta teini-iän jälkeen.

Luultavasti juuri kovien kipujen takia en aikaisemmin huomannut kärsiväni muistakin oireista kuukautisten aikana. En tiedä oireileeko muut yhtä paljon, mutta rakas avopuolisoni saa kyllä kuulla joka ikinen kuukausi kuinka paljon inhoan menkkoja ja niihin liittyviä oireita. Vatsakrampit eivät ole enää mitään verrattuna muihin elämää hankaloittaviin asioihin.



Ensinnäkin kärsin menstruaalisesta migreenistä. Migreeni saattaa vaivata muutenkin, välillä useammin ja välillä harvemmin, mutta kuukautisten aikaan migreeni on taattu. Migreenin lisäksi mielialanvaihtelut vaivaavat myös joka kuukausi, masentaa, ahdistaa, raivostuttaa, itkettää. Viikonloppuna meinasi tulla itku ruokakaupassa ihan vaan siksi, kun mies ei halunnut syödä samaa ruokaa mitä minun teki mieli, aah ihanat hormonit... Ehkäpä hormoneilla on näppinsä pelissä myös kuukautisten tuoman väsymyksen kanssa? Lisäksi jos minulla on stressiä/väsymystä jo ennen kuukautisten alkua, iskee yleensä flunssainen olo. Pahinta on ehkä se, että en usein osaa aluksi liittää näitä oireita kuukautisiin, vaan saatan ajatella, että nyt menee taas huonosti, en jaksa mitään ja tulossa kipeäksi.

Vaikka itselläni on kurja olla kuukautisten aikaan, tuntuu pahalta miehen puolesta, joka joutuu kuuntelemaan valitustani ja ihmettelemään mielialan vaihteluitani. Onneksi sentään tiedostan mielialani usein itse ja osaan pahoitella ja varoittaa. :D

-Mallu

perjantai 20. tammikuuta 2017

Viikkokatsaus vko2

Pahoittelut jälleen myöhäisestä viikkokatsauksesta! Viime viikko meni enimmäkseen työn merkeissä, kivoissa hommissa lääkäripäivillä! Kahtena päivänä pääsin saliavustajaksi eli pääsin myös seuraamaan erittäin mielenkiintoisia kursseja. Kolme päivää todella aikaisia herätyksiä ja pitkiä päiviä johti lauantaiaamun väsymykseen. Koko päivä olisi varmasti mennyt sohvalla lojuen, ellei olisi ollut suunniteltua ohjelmaa.



Lauantaiksi olin lupautunut auttamaan ystävää muuttohommissa, tai tarkemmin sanottuna muuton jälkeisessä siivouksessa. Olin tarjoutunut avuksi, koska ystäväni oli jo aiemmin ilmoittanut meidän muutto-(fb)tapahtumassa tulevansa meitä auttamaan, joten mielestäni oli päivänselvää, että minä myös autan häntä mikäli vain pääsen apuun. Yhdessä siivoilu olikin todella kivaa! Hyvä seura ja mielenkiintoiset keskustelut antoivat yllättävän paljon lisäenergiaa vaikka olo olikin aamulla rättiväsynyt. Siivoilun jälkeen hain koirat kotoa ja miehen töistä ja suunnattiin äitini luo syömään ja päätettiin pitää myös leffailta. Lauantai olikin loppujen lopuksi ihana ja rentouttava vapaapäivä vaikka ei jäänytkään sohvalla loikoiluksi.



Sunnuntaina jatkui omat muuttovalmistelut, joita on kuulunut muutenkin lähes joka päivään. Treenit olin suunnitellut hienosti koko viikolle, mutta työpäivät venyivät ja muuttostressi yllätti, joten treenit putosivat taas kerran pois.. Tiedän, pakko ryhdistäytyä.. Onneksi sain kuitenkin hieman unirytmiä korjattua aikaisten aamujen myötä.

Ps. Blogi saattaa muuton (muuttostressin) takia pysyä hieman hiljaisempana vielä muutaman viikon, pahoittelut siitä!

-Mallu

tiistai 17. tammikuuta 2017

Liikaa stressiä!

Tällä hetkellä blogirintamalla on ollut aika hiljaista.. Ei millään meinaa löytyä aikaa kirjoittamiselle! Muuttohommia näyttää olevan loputtomiin, koirien kanssa on täysi härdelli päällä (siitä edelleen tulossa postausta..) ja pääsykoe lähestyy uhkaavasti, vaikka tuntuu siltä, etten ole ehtinyt edes aloittaa lukemista!



Toivon saavani tällä kertaa viime viikon viikkokatsauksen kirjoitettua ennen viikonloppua.. Aika vaan katoaa jonnekin touhutessa ja suunnitellessa kaikkea. Myönnän myös sen, että olen ajoittain jäänyt jumittamaan, eikä touhuaminen välttämättä koko ajan ole ollut kovin tehokasta. Unen laatu on stressin takia niin surkea, että väsymys painaa päälle. Tänään aamulla tunsin kuitenkin itseni virkeämmäksi kuin aikoihin! Toivotaan, että sama jatkuu, vaikka stressille ei näy loppua.

-Mallu

lauantai 14. tammikuuta 2017

Viikkokatsaus vko1

Huhhuh, nyt vihdoin viime viikon viikkokatsaus! Kun lähdin pohtimaan viime viikkoa, oli pakko ottaa kalenteri esiin, koska päivät ovat kaiken stressin keskellä menneet aivan sekaisin. yllätyin jopa siitä, että viime viikko tosiaan oli vasta vuoden ensimmäinen viikko! Tuntuu siltä, että olisi mennyt jo monta viikkoa vuodenvaihteesta, sen verran paljon on ollut tekemistä. Pieni paniikki ehti iskeä, kun avasin kalenterini (jonka lopulta löysin paperipinon alta) ja huomasin, etten ole kirjannut viime viikolle kuin keskiviikon työvuoron! Siis apua, en kalenterini mukaan ole tehnyt mitään! Mitä viime viikolla oikein tapahtui? Mun stressiaivot ei nyt toimi, miten voin kirjoittaa mitään viime viikosta?



Onneksi on kuitenkin olemassa älypuhelin! Kuvia katsellessa alkoivat viime viikon kuviot palata mieleen. eihän se viikko ihan tyhjä ollutkaan vaan täynnä kaikenlaista ohjelmaa! Treenejä en saanut aikaiseksi vaikka niin olikin tarkoitus, kaikenlaista muuta sen sijaan! Muuttovalmisteluja tuli tehtyä paljon viime viikolla, paljon pakkausta ja torstaina tuli vietettyä puolipäivää pankissa laina-asioitten parissa. 



Myöskin kivaa ohjelmaa riitti viime viikolle. Tiistaina kävin ystäväni kanssa aamupalalla, josta kirjoitinkin teille. Sen jälkeen lähdimme miehen kanssa ajamaan mökille (viemään tavaraa kellarista) ja vaikka käynti olikin muuttoon liittyvä hoidettava asia, oli se myös ihanan rentouttavaa. Pikaiset lumen luonnit parkkipaikkaa varten ja ihana luonnon rauha. Lumi ja aurinko ihastuttivat Vihdissä vaikka Helsingissä lumi ihastutti sankan lumipyryn muodossa. Lumesta nautin koko viikon ajan, eli ulkona tuli vietettyä normaalia enemmän aikaa. Sunnuntaina oli myös kivaa ohjelmaa kun käytiin kavereitten kanssa katsastamassa Lux Helsinki.

Uni ei lähtenyt parempaan suntaan viime viikolla, eikä stressitasot päässeet kunnolla laskemaan, mutta edelleen uskon parempaan huomiseen! :)

-Mallu

perjantai 13. tammikuuta 2017

Edelleen elossa!

Pahoittelut blogihiljaisuudesta! Kiire ja stressi on vienyt mukanaan, enkä ole ehtinyt koneelle. Tekstejä olen luonnostellut päässäni, mutta koneelle asti eivät ole päätynyt. Tänään illalla pitäisi kaiken jo hieman rauhoittua, mutta katsotaan kerkeänkö blogin kimppuun. Edellisen viikon viikkokatsaus on jäänyt roikkumaan ja sen lupaan julkaista viimeistään huomenna.


Kohta täytyykin jäädä bussista ja suunnata töihin, joten ihanaa perjantaita kaikille! <3


-Mallu

lauantai 7. tammikuuta 2017

Kivun kourissa

Viime aikoina selkä on ollut taas huonommassa jamassa. Kipu on välillä ollut todella kovaa. Myös migreeniä on ollut viime kuukauden aikana lähes päivittäin, mikä varmasti viittaa siihen, että selkä (+niska&hartiat) on todella jumissa. En oikein tiedä mitä tehdä kivun suhteen, kun kaikki selkään auttavat keinot pahentavat kipua, esim. hieronta, osteopatia, monet selkää kuntouttavat liikkeet.



Olen todella huono ottamaan lääkkeitä. Toisin sanoen, en halua syödä lääkkeitä ellei ole pakko, eli kidun kipuni kanssa kunnes se on niin kovaa etten pysty edes hengittämään normaalisti. Kuitenkin otan joka ilta tunnollisesti kipukynnystä kohottavan lääkkeen joka minulla on minimi annoksella. Selkäkipuuni ei tehoa ibuprofeiini tai parasetamoli, niitä on nykyään ihan turha ottaa selkäkipuun. Ainoa selkäkipuun tehoava lääke mitä minulta löytyy kotoa on Panacod ja sitä ei todellakaan kannata ottaa liian usein! Tällä viikolla olen syönyt Panacodia kahtena päivänä, mikä on todella huono merkki..



Nyt on pakko aloittaa liikkuminen, se on ikävästi jälleen kerran stressin takia pudonnut pois.. Tiedän, että selkään kohdistuva salitreeni usein lisää kipua (ainakin kun selkä on tässä jamassa), mutta esim. tanssilliset tunnit ovat usein tehneet hyvää. Joogaakin kaikki ovat aina suositelleet minulle, mutta en ole ikinä ollut joogatunnilla. Kotona olen joogaillut mm. telkkarista nauhoitettujen joogatuntien mukaan. Pilates ja terve selkä tunneilla olen käynyt mutta siitäkin on aikaa. Ryhmäliikuntaa luvassa siis! Nielen  myös ylpeyteni ja nostan lääkityksen annosta, kuten minulle jo lääkityksen aloittamisen yhteydessä suositeltiin.



Kun elää päivittäin kivun kanssa, sitä ei heti huomaa kun se pahenee. Salakavalasti pikkuhiljaa ja nyt ollaan taas tässä jamassa. Stressi johtaa siihen, että liikunta jää pois ja  nämä molemmat puolestaan lisäävät kipua. Kipu itsessään lisää stressiä eikä millään tavalla houkuttele liikkumaan.. Olen hyväksynyt kivun, se on osa minua ja voi olla, että joudun elämään sen kanssa koko loppu elämäni. Sen takia en kiinnitä kipuun juurikaan huomiota, jolloin kovempi kipu pääsee aina välillä yllättämään, sitä kun on vaikeampi jättää huomiotta.

Uskon kuitenkin parempaan huomiseen. Huomiselle olenkin jo varannut paikan tanssitunnille. I can do it!

-Mallu

torstai 5. tammikuuta 2017

Testissä cafe Cargo

Käytiin hyvän ystäväni kanssa testaamassa cafe Cargon aamupala tiistaina. Ensin epäröin, että onko minulla varaa käydä aamupalalla, mutta pohdin, että silloin ainakin pääsen sängystä ylös ajoissa ja samalla aamupala ystävän seurassa tukee omaa hyvinvointiani.




Katselin aamiaismenu:ta jo aikaisemmin netistä ja olin päättänyt satsata aamiaslautaseen, joka oli hinnaltaan 15€. Siihen kuului turkkilainen jogurtti kera talon marjakompotin sekä granolan, vuoristojuustoa, hummusta, avokadoa, salaattia, paahdettua juurileipää, supermehu ja kahvi. Herkullinen aamupala, eikä jäänyt nälkä!



Itse kahvila oli pieni ja tunnelmallinen, ihana tapa aloittaa päivä! :)

-Mallu

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Haaveita vuodelle 2017

En ole vuosiin tehnyt muuta uudenvuoden lupausta kun nauttia elämästä. Lupaukset ja tavoitteet tuntuu harvoin toteutuvan, joten olen jo vuosia suosinut aarrekartan tekemistä. Aarrekarttaan tulee toiveita, haaveita ja unelmia seuraavalle vuodelle. Siihen saa laittaa kaiken toivomansa, vaikka ne eivät välttämättä olisikaan realistisia, esim. oletan, ettei ole varaa matkustella, mutta haaveilen rantalomasta, eli aarrekarttaan saattaa tulla kuva hiekkarannasta ja vaaleansinisestä merestä.

Nyt ajattelin kuitenkin listata hieman realistisemmin tämän vuoden haaveita, mutta joukkoon tulee kuitenkin myös sellaisia, joita en ihan uskalla sanoa tavoitteiksi. Minun on vaikea uskoa, että ne voisi toteutua, joten puhutaan siis haaveista, tuntuu turvallisemmalta.



1. Lääkikseen pääseminen. Tämä on yksi niistä suurista unelmista, joka luo suurta epävarmuutta. Pystynkö siihen? Voiko tämä toteutua? Jos en tänä vuonna pääse sisään, olen jo todella tyytyväinen jos saan rakennettua itselleni hyvän pohjan ja sisään pääsy on lähellä.

2. Selän kuntoutus. En oleta, että saisin selän kokonaan kuntoon. Luultavasti selkä tulee vaivaamaan koko elämäni ajan, mutta kunhan se ei vaikuta elämääni ja suurin osa päivistä olisi kivuttomia, olisin erittäin tyytyväinen. Jos selän tilanne ei tämän vuoden aikana lähde parempaan suuntaan, en enää tiedä mitä tehdä.

3. Elämäntapamuutos. Haluan edetä hyvinvointiprojektissani, haluan voida paremmin. Treeni, syöminen, nukkuminen ym.



4. Uusi koti siistinä! Asuessamme tässä kaksiossa olemme valittaneet tilanpuutteesta ja siitä, ettemme saa pidettyä tavaroita paikoillaan kun kaikki on niin ahdasta. Olemme haaveilleet uuden kodin siisteydestä, "sitten kun kaikki mahtuu hyvin". Pieni pelko, elää siitä, mitä tuleekaan tapahtumaan muuton jälkeen. Haluan siistin kodin, sen mistä aina haaveilen!

5. Treeniä koirien kanssa. Haluan antaa enemmän aikaa koirille. Syksyn stressin jälkeen huomaan, että koirien kanssa tekeminen on jäänyt pois. Mies on ulkoiluttanut koiria paljon enemmän kuin minä, koska olen nukkunut todella huonosti ja migreeni sekä selkä on vaivannut niin paljon. Nyt loppu selitykset, ulkoilu koirien kanssa auttaa moneen ja koiran kanssa puuhailu edistää sekä omaa, että koiran hyvinvointia!



6. Jotain uutta! Uusia ystäviä uusien juttujen kautta? Hmm, saa nähdä mitä keksin..

7. Tietysti elämästä nauttiminen! :)

Tässä kaikki tällä erää, mutta varmasti tulee vielä muita asioita mieleen aarrekarttaa väsäillessä. yleensä teen aarrekartan heti uudenvuoden jälkeen, mutta nyt se saa odottaa muuton takia. Eli aarrekartasta luvassa juttua luultavasti helmikuun alussa. :)

-Mallu

tiistai 3. tammikuuta 2017

Viikkokatsaus vko52

Vuoden viimeinen viikko! Nyt kun miettii viime viikkoa, niin tuntuu siltä, ettei silloin tapahtunut mitään. Unirytmi oli joulun takia lentänyt aivan päälaelleen ja annoin luvan itselleni nukkua pidempään. Tuliko viime viikolla vain lomailtua ja nukuttua? No ei todellakaan!

Hoitolasten kanssa katsomassa Stockmannin jouluikkunaa


Haaveilemani treeni ja lukemisviikko jäi haaveeksi, sen sijaan tuli hoidettua kasa muita asioita. Lastenhoitoa, koirien asioiden hoitoa ja siivousta. Siinäpä viime viikon pääasiallinen sisältö. Oltiin jo suunniteltu uudenvuoden aatoksi aamutreeniä, mutta eipä ollut kämppä siivottuna ja ensimmäiset vieraat oli tulossa jo 12 aikaan käymään, joten totesin, ettei ehditä salille. Mies itsepäisenä oli sitä mieltä, että tottakai ehditään. Siihen totesin, että mene sitten, minä jään kotiin siivoamaan, mutta osta matkalla vessapaperia.

Vuodenvaihteessa kilisteltiin muumimukeilla,koska skumppalasit on pakattu jo kuukausia sitten. :D


Kävipähän sitten niin, että mies tuli kotiin 11.45, ilman vessapaperia ja vielä piti suihkussakin käydä.. Voi kuinka ihanaa on aina kuulla, että "olit oikeassa". :D Ensimmäinen vieras saapuikin 12 aikaan ja viipyi noin tunnin ja tuhlasikin suurimman osan vessapaperistamme allergisen nuhan takia. Seuraava kaveri oli jo matkalla, joten emme ehtineet kauppaan hakemaan lisää. Kerkesin jo vitsailla, että servettejä löytyy, mutta onneksi paperi riitti juuri ja juuri, huh! Seuraavat kaverit olivatkin tulossa vasta kuuden jälkeen, joten sitä ennen ehdin lähettää miehen kauppaan ja jatkaa itse siivoamista. Uusivuosi menikin sitten melko rauhallisissa tunnelmissa, tehtiin pitsaa ja syötiin. Vieraat lähtivät jo kympin aikaan ja me jäimme odottelemaan vuoden vaihtumista koirien kanssa. Keskiyön jälkeen piti odotella, että rakettien ampuminen rauhoittuu, jotta koirien kanssa voisi mennä ulos. Vuoden ensimmäisenä päivänä nukuttiinkin sitten pitkään ja otettiin koko päivä rennosti.

-Mallu

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Joulukinkkupitsa

Alkuviikosta mietittiin miten saadaan tuhottua loput joulukinkusta. Sain idean tehdä joulukinkkupitsaa. Koska rahat on tiukassa, lähdin katsomaan mitä kaapeista löytyy. Tomaattipyre purkki löyty, eli pitsa onnistuu. Lisäksi pakastimesta löytyi pinaattia. Pitsa-aineksista puuttui hiiva pitsapohjaa varten sekä juustoraaste. Ne saatiinkin ostettua pullonpalautus rahoilla. :D


Pitsapohjan reseptin olen joskus vuosia sitten löytänyt juustoraastepussin takaa.

Pohja:

5dl jauhoja

pussi kuivahiivaa

1tl suolaa

2dl vettä

1/2dl öljyä

Ensin sekoitan kuivat ainekset, sitten lisään veden. Nämä sekoitan yleensä lusikalla, mutta sitten siirryn möyhimään taikinaa käsin. Öljyn lisään siis viimeisenä. Kun taikina on möyhitty valmiiksi, jätän sen hetkeksi kohoamaan (joskus en jaksa juurikaan odotella, välillä taas olen tehnyt taikinan ajoissa valmiiksi jolloin se on saanut kohota jopa tunnin), normaalisti n.20-30min. Kohomisen jälkeen levitän taikinan uunipellille. Laitan taikinan uuniin (175astetta) 5-10min, jotta taikina ei imisi kauheasti kosteutta täytteistä. Tämän jälkeen siis täytteet oman maun mukaan. Joulukinkkupitsassa oli siis tomaattipyre, kinkku, pinaatti ja juusto. Hyvää oli! Nam!

-Mallu