tiistai 30. toukokuuta 2017

Raju elämänmuutos

Vasta jälkeenpäin tajuan kuinka valtava elämänmuutos käynnistyi reilu kuukausi sitten. Samoihin aikoihin kun aloitin pt-valmennuksen, sainkin yllättäen töitä kesäksi. Olin juuri ehtinyt aloittaa treenaamisen ja yhtäkkiä pitikin olla töissä ma-pe n.8h/pvä. Koko alkuvuoden aikana olin tehnyt jonkinlaista treeniä maksimissaan viisi kertaa yhteensä ja yhtäkkiä treenasin joka toinen päivä uuden työn ohessa.

Viimeiset vuodet olen tehnyt enimmäkseen keikkatöitä, olen itse päättänyt mitä teen ja milloin. Jos joku työ otti päähän tai tuntui liian rankalta, pidin siitä hetken taukoa ja tein muita hommia. Tein myös paljon lyhyitä lastenhoitokeikkoja ja muutenkin keikkalaisen työvuorot ovat yleensä aina 7h. Tunnin ero ei ole paljoa, mutta kyllä se tuntuu! Vanhainkodeissa, jonne olen tehnyt keikkaa, aamuvuorot ovat keikkalaisille 7.30-14.30, nyt aamuvuorot ovat pääasiassa 8-16, kummasti tuntuu siltä, että päivässä on paljon vähemmän tunteja. Sen lisäksi hoitoala on tuttua hommaa, mummoja ja pappoja olen hoivaillut jo reilut seitsemän vuotta, vaikka vaihtaisi työpaikkaa, perushoito on aina samaa. Varastomaailmassa kaikki on uutta ja ihmeellistä. Kummasti se uuden oppiminen väsyttää.. Nyt ei voi edes suunnitella omia vapaapäiviä jaksamisen mukaan, mutta onneksi ei tarvitse kärsiä jokakesäisestä "apua, työvuoroja ei ole tarpeeksi"-stressistä.


Koska olin niin onnekas, että sain tämän työpaikan kesäksi, varmuuden siitä, että töitä on, täytyy vaakaa tietenkin kallistaa myös toiseen suuntaan, jotta tasapaino pysyy. Kävipä nimittäin niin, että aloitin juuri väärään aikaan! Koko varasto on kesäkuun puolella siirtymässä kokonaan uuteen varastojärjestelmään ja koulutuksia on ollut joka toinen päivä. Kaikilla on paljon uutta opittavaa ja minähän siinä samalla olen opetellut myös vanhaa järjestelmää! Monena päivänä on tuntunut siltä, että pää hajoaa, onneksi nyt alkaa jo helpottamaan.

Muutos on siis ollut suuri ja väsymys valtavaa, mutta pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä, että kyllä tästä vielä jotain tulee. Edelleen väsyttää ja paljon, mutta ei niin valtavasti kuin vielä muutama viikko sitten. Olen todella innoissani siitä, että jaksan edes vähän paremmin jo, sillä alun väsymys hieman säikäytti. Lisäksi olen innoissani siitä, että tällä viikolla on enää kolme aamuvuoroa ja sitten on viikonloppu! <3

-Mallu

tiistai 16. toukokuuta 2017

Lisää tunteja vuorokauteen, kiitos!

Apuvaa, mitä tehdä kun tuntuu siltä, että aika ei riitä mihinkään? Energiakin on vähissä kun koko ajan on kaikkea ja tuntuu ettei ehdi levätä kunnolla. Viime viikkoina päivät ovat juosseet ohi ja koko ajan jää asioita hoitamatta. Kun illalla ehtisin blogin pariin silmät katsoo jo ristiin, eikä ajatus liiku mihinkään.



Koko ajan odotan, että kaikki alkaisi sujumaan paremmin. Etten olisi niin väsynyt, että voisin olla kotona rauhassa ilman, että kaikki tiskit, pyykit, roskat ja muut perushommat koko ajan on hoitamatta. Viime viikolla juoksin joka päivä ennen töitä lähikauppaan ostamaan mikroruokaa töihin mukaan, kun ei ollut mitään kotona. Ollaanhan me kaupassa käytykin, mutta oma pää ei ole toiminut viime aikoina niin hyvin, että olisin pystynyt suunnittelemaan syömisiä pidemmälle ja tuo mun ihana mieheni ei yleensä osaa suunnitella niinkään pitkälle kuin minä väsyneellä aivoillani. :D Ruuanlaittoa en ole itse edes suunnitellut, koska siihen ei olisi millään riittänyt aika arkisin.

Nyt huijasin pikkasen, tulihan lauantain neljän ruokalajin illallinen ystäväpariskunnallemme suunniteltua. Siihen menikin koko lauantai.. Siivousta, kauppareissu, siivousta, ruuanlaittoa, siivousta, pikasuihku, ruuanlaittoa ja ihana illallinen ystävien seurassa. Sunnuntaina olikin sitten äitienpäivä ja ajettiin mökille missä päästiin ojankaivuu hommiin, laitettiin ruokaa, syötiin hyvin ja tiskattiin. Illaksi kotiin ja sitten olikin jo maanantai ja yhdeksän tunnin työpäivä surkeiden yöunien päälle.


Huomaan taas, että kesä on tulossa, herään nimittäin viiden aikaan joka päivä kun asunto kylpee valossa. Kaihtimet eivät auta, pimentäviä verhoja meillä on liian vähän ja en edes ymmärrä mistä kaikki valo tulee kun aurinkokaan ei välttämättä kunnolla paista. Makuuhuoneeseen on pakko hankkia yksi pimennysverho lisää ja meidän täytyy vuorata olohuoneenkin ikkunat jollain, sillä emme voi nukkua makuuhuoneen ovi kiinni. Kolmen koiran kanssa tuntuu siltä, että ilma loppuu kesken jos oven sulkee ja sen lisäksi kissa luultavasti kuitenkin avaisi sen (ja silloin kisu herättää).


Täytyy myöntää, että yksi tällä hetkellä aikaa vievä asia on aivan täysin oma valinta, mutta minulle tärkeä! Nimittäin jääkiekon MM-kisat! Onneksi sain tämän tekstin eilen melkein valmiiksi ja kerkeän nyt erätauolla viimeistellä postauksen. :P Huomenna taas väsyttää vähän enemmän, mutta peliä en vaan voi olla katsomatta! Viikonlopuksi ei onneksi ole ohjelmaa, joten ehkä saan silloin levättyä.

Toivottavasti postaus ei ollut kauhean sekava, pahoittelut jos oli!

-Väsynyt Mallu

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Väsymystä, hyvää fiilistä ja ahdistusta

Huomenna alkaa kolmas viikko uudessa työssä. Ensimmäiset viikot olen ollut todella väsynyt. Paljon uutta asiaa ja fyysinen työ on vienyt paljon energiaa. Työ ei ole fyysisesti kovin raskasta, mutta jatkuvaan kävelyyn ja kylmässä työskentelyyn ei tämä kroppa ole tottunut. Tämän lisäksi olen myös ahkerana tehnyt jokaisen kotitreenin jotka ovat personal trainerini kanssa sovittu ja viime viikolla vielä pyöräilin töihin kahtena päivänä (9km/suunta). Ei ihmekään, että tämä tyttö on ollut todella poikki..

olo on monena päivänä ollut kuin tällä koirien vähän kärsineellä muumipeikolla..


Fiilis on ollut todella hyvä siitä, että olen nyt kokoaikatöissä ja myös saanut treenit aloitettua. Kroppa tuntuu paljon paremmalta kun treenaa, ihana fiilis! Ahdistusta aiheuttaa kamala väsymys.. Ärsyttää ja ahdistaa kun ei työpäivän jälkeen jaksa oikein mitään tai iltavuoroissa ei jaksa nousta aamulla aikaisin ja tuntuu siltä ettei kerkeä mitään. Oletan kuitenkin, että kaikki tasoittuu jonkin ajan kuluttua, sitten kun treeni ja työ on enemmän rutiinia. Ahdistaa, etten ole kerennyt/jaksanut tehdä kivoja asioita, kuten blogin kirjoittamista. Innoissani odotin lauantaita, sitä ettei koko päivänä ole mitään ja voisin halutessani kirjoittaa blogitekstejä vaikka koko pävän koska treeneistäkin oli lepopäivä. Kaikki vapun ja raskaan työviikon jälkeinen väsymys kuitenkin laukaisi melkoisen migreenikohtauksen kun vihdoin pääsi rentoutumaan kunnolla, itkuhan siinä tuli aamulla kun ei päässyt kävelylle koirien kanssa ja nauttimaan ihanasta säästä. Noh, ainakin tuli levättyä eilen ja iltapäivällä pystyin käymään lyhyellä kävelyllä. Sää oli ihana, vaikka aurinko olikin jo pilvessä siinä vaiheessa päivää.


Ensi viikon syömisiä ja aikatauluja on pakko suunnitella vielä tänään, jotta siihen ei tarvitsisi laittaa kauheasti energiaa viikolla, kun muutenkin väsyttää. Ensi viikko on iltavuoroja, joten vapaa-aika on vähissä, enkä haluaisi, että kaikki aika menisi vaan ruuanlaittoon, kaupassa käyntiin ja treeniin. Ehkäpä voisinkin keksiä itselleni jotain kivoja "tavoitteita" ensi viikolle, esim. kivan kirjan lukemista ym. Näin sunnuntai iltana alkaa hieman stressaamaan tuo ensi viikko, mutta nopeasti se viikko kuitenkin menee ja ehkä jaksan jo hieman paremmin.

-Mallu