Liikaa samaan aikaan

Olen monesti puhunut siitä, että minulla on usein liian monta rautaa tulessa samaan aikaan. Keväällä aloin karsimaan rankalla kädellä kun päätin laittaa lääkissuunnitelmat hetkeksi hyllylle. En väitä, että olisin nykyään mikään ajankäytön asiantuntija, en todellakaan, mutta pientä kehitystä on ollut.

Löysin siivotessani paperipinosta yhden paperin joka oli aika järkyttävää luettavaa. Paperi oli blogiteksti suunnitelmia viime syksyltä, se ei ollut mitenkään järkyttävää, mutta paperille oli päätynyt paljon muutakin.. Alkuun olin siis lähtenyt listaamaan ideoita blogitekstejä varten ja suunnittelemaan aikatauluja, mutta lopulta paperi oli täynnä kaikenlaisia muitakin merkintöjä. Tuo kuvastaa hyvin sitä, että on ollut liikaa kaikkea samaan aikaan.

Paperilta löytyi siis blogihommien lisäksi to do-listaa, listaa tärkeistä asioista joita ei saa unohtaa, lääkislukemiseen liittyviä muistiinpanoja ja vielä lahjaideaa isänpäiväksi. Noita lääkismuistiinpanoja löytyy aina lukemisten ollessa käynnissä melkein jokaiselta paperilapulta, se ei siis kauheasti yllättänyt, mutta paperilla oli niin paljon muutakin. Vaikka lukemiset olisivat käynnissä tällä hetkellä, niin tekemistä tai tekemättömiä asioita ei todellakaan ole viime syksyn tapaan. Pää oli selkeästi niin täynnä erilaisia asioita, että ne oli pakko saada paperille, koska muuten ajatus ei kulkenut.

Helppohan se tässä saikulla huudella, ettei tee liikaa samaan aikaan, mutta mielestäni olen oppinut armollisuutta. Tosin en tiedä miten tässä käy kun alkaa life coach opinnot, saan toivottavasti uuden työn ja edelleenhän tässä haaveillaan vauvasta. Sain jo kokea raskauden aiheuttaman väsymyksen ja pahoinvoinnin, siihen kun vielä liittää työt ja opinnot voi meno olla aika rankkaa. Toisaalta olen todella innoissani opinnoistani, vihdoin pääsen opiskelemaan jotain mitä itse haluan ja josta olen todella kiinnostunut. Haluan myös työpaikan joka on mieleeni. En aio hakea mitä vaan työtä, vaan jotain jota on kiva tehdä pidemmän aikaa. Kivat työpaikkani ovat yleensä olleet keikkatöitä, mutta sitä stressiä en halua nyt elämääni vaan haluan kokopäivätyön.

En aio jäädä työttömäksi, täytyy erikseen painottaa kun aihe on ollut tapetilla viime aikoina, vaan aion tehdä keikkahommia kunnes löydän "sen oikean" työn. Tiedän, että olen sellainen ihminen, että minulla tulee aina olemaan paljon kaikkea elämässäni, mutta kunhan saan hyvät rutiinit, tulee kaikki sujumaan paremmin. Lääkikseen aion vielä hakea, kunhan muut palikat ovat elämässäni kohdallaan. Stressi on suurin syy siihen, että kaikesta tulee liikaa. Kun ei ole rutiineja, lisääntyy myös stressi. Nyt etsitään hyvinvointia elämään rutiinien kautta. Oma hyvinvointi on nyt etusijalla ja kaaoksesta tulee hallittu kaaos.

-Mallu