Vauvakuumetta

Taitaa olla melko yleinen vaiva tässä iässä oleville, vauvakuume nimittäin. Minullahan se ei kuitenkaan ole ihan uusi juttu, vaan kärsinyt tästä kuumeesta jo lukiosta asti. Oikeastaan olen aina rakastanut vauvoja ja pieniä lapsia. En kuitenkaan aikaisemmin tiennyt, että tämä kuume pystyi vielä pahenemaan. Noin vuosi sitten tapahtui jotakin, ikään kuin joku olisi ravistanut limupulloa ja sitten räjähti.

En todellakaan lukiossa osannut aavistaa, miten kova vauvakuume oikeasti saattaa olla. Ehkä minun ei nytkään pitäisi siitä puhua, voihan se ehkä pahentuakin? Pohdiskelin viime kesänä poikaystävälleni ääneen, että varmasti syntyy ennätysmäärä vauvoja kun vauvamahoja ja pieniä nyyttejä näkyy joka puolella. Kuinkas sitten kävikään? Viime vuonna Suomessa syntyi todella VÄHÄN vauvoja. Helloouu biologinenkello.. Niin,  täytin viime elokuussa 25, taitaa kroppa kertoa, että nyt olisi hyvä aika hankkia perheenlisäystä. Rekisteröin joka ikisen vauvan ja vauvamasun jotka osuvat näkökenttääni.

Minulle sanottiin joskus lukiossa, että kyllä se vauvakuume katoaa jos menet päiväkotiin töihin. Tulin, näin, mutta en voittanut vauvakuumetta. Olen hoitanut paljon lapsia ja tehnyt keikkaa päiväkoteihin, voin kertoa, ettei se minun kohdallani ole auttanut pätkääkään vauvakuumeeseen. Ehkä päinvastoin, sillä todella tiedän minkälaista on pitää ihanaa pientä nyyttiä sylissä. Ja miten ihanaa on kun lapsi luottaa juuri sinuun, haluaa juuri sinut lohduttamaan surun hetkellä tai kun lapsi ei millään haluaisi sinun lähtevän pois. Kyllä, olen saanut osani myös niin sanotuista huonoista puolista, känkkäränkkää, sairastelua, uhmaikää ym. Ne ovat kuitenkin vain osa elämää ja on todellakin sen arvoista kun saat nauttia hyvistä hetkistä lapsen kanssa.

Tiedostan kuitenkin sen, ettei aika omille lapsille ole vielä oikea. Haluan lääkikseen ja minun täytyy tehdä sen eteen paljon hommia. Siihen kuvioon ei sovi vauva. Katsotaan sitten kun pääsen sisään. ;) Vauvakuumeeseen ei tietenkään ole auttanut se, että mies on moneen otteeseen sanonut, että jos todella haluan vauvan nyt, niin tehdään vauva! Välillä kaipuu on valtava! Oma pieni nyytti olisi unelmien täyttymys! Mutta nyt ei valitettavasti ole sen aika. Haluan elämältäni muutakin, kun vain olla äiti. Haluan ammatin joka kiinnostaa minua, työn joka on mielenkiintoinen. Pääsykoe on valtava urakka, joka menee nyt vauvojen edelle. Myös selkä on saatava kuntoon ennen kun pamahdan paksuksi, muuten saattaa olla edessä melko kivuliaat 9kk selän suhteen.

Hoivaviettini takia olenkin luultavasti haalinut niin monta karvalasta itselleni. Siinä yksi syy lisää miksi ajankohta vauvaa ajatellen ei ole otollinen. Täytyy saada pentu koulutettua ennen sitä ja toivottavasti meininki myös hieman rauhottuisi. :) Jonkun aikaa on siis vielä tyydyttävä hoivailemaan näitä karvakasoja, mutta haaveillahan aina saa. :)

-Mallu