"Riippuvuusaivot"

"Riippuvuusaivot" on ehkä hassu sana, mutta kuvaa mielestäni hyvin tarkoittamaani asiaa. Olen monesti pohtinut olevani jotenkin riippuvuuteen taipuvainen ihminen. Jään nimittäin helposti koukkuun kaikenlaisiin asioihin. Ajattelin asian olevan vain omaa keksintöäni, kunnes meillä oli koulussa viime syksynä vierailijoita AA:sta. Yksi vierailijoista puhui juuri "riippuvuusaivoista", hän kertoi miten itse jää helposti koukkuun asioihin ja pohti tämän olevan osasyy myös alkoholiongelmaansa.

Meitä on varmastikin useampi jotka kärsivät "riippuvuusaivoista". Minua on koko ikäni varoitettu siitä, että meillä on alkoholismia suvussa ja taipumus siihen on perinnöllistä, eli täytyy olla varovainen alkoholin kanssa. 18 vuotta täytettyäni olin lähes joka viikonloppu (tai keskiviikko) jossain juhlimassa. Lukion jälkeen taisi homma hieman rauhoittua töiden myötä, mutta jossain vaiheessa huomasin nautiskelevani viiniä myös arki-iltaisin yksin kotona. Alkoholin kanssa läträämisen keskeytti kolmen kuukauden antibioottikuuri, jonka aikana tajusin, että täytyy alkaa ottamaan vähän iisimmin.

En kerennyt tulla riippuvaiseksi alkoholista, mutta moni muu asia on aiheuttanut jonkin sorttista riippuvuutta. Kahvi (kofeiini) ja sokeri ovat varmasti tavallisimpia koukkuttavia aineita ja liikuntaan ovat myös monet koukussa. Itsellä tämä ei rajoitu tähän, valitettavasti. Jään älyttömän helposti koukkuun tv-sarjoihin, jos minulla on mahdollisuus katsoa kokonainen kausi, niin se menee usein melkein putkeen. En pysty rajoittamaan. Eli netflixit sun muut ei sovi mulle! Liian monta vapaapäivää on mennyt tv-ruudun ääressä, vaikka olin suunnitellut tekeväni miljoona muuta asiaa. Onneksi sentään puuhailen yleensä aina jotain samalla kun katselen, eli ihan passiivisena sohvaperunana en ole ollut. Tosin puuhastelu ei ole mitään maailman tehokkainta. :D Kun ongelman tiedostaa, on myös helpompi tehdä asialle jotain. Teininä lainasin kirjastosta muutaman tuotantokauden yhtä sarjaa kun muu perhe oli mökillä. Katsoin sarjaa läpi yön ja taisin nukkua seuraavana päivänä vain muutaman tunnin, ennen kuin jatkoin katsomista. Onneksi sellaista ei tapahdu enää. :D

Näitä vappumunkkeja syötiin monta päivää!

Yksi heikkouksistani on erilaiset pelit. Nämä menee samalla tyylillä kun tv-sarjat, "vielä yksi". Eli en harrasta tietokonepelejä, todella harvoin tulee pelattua mitään. Muistan yläasteella olleeni koukussa pasianssiin ja Sims:iin. Nykyään jos pelaan, rajoitan sen yhteen peliin, ettei tule ongelmia. Rakastan palapelien tekemistä, mutta valitettavasti ne ovat myös kompastuskivi. en malttaisi jättää palapeliä hetkeksikään, ennen kuin se on valmis. Eli siinä menee päivä tai kaksi (iltamyöhään). Palapelit ovatkin itselleni usein palkinto jostakin. Jonkun urakan jälkeen saatan palkita itseni vapaapäivällä palapelin parissa (silloin myös usein katselen telkkaria samaan aikaan :D).

Kun on hyvät arkirutiinit ja terveelliset elämäntavat, ei retkahda enää niin helposti vanhoihin tapoihin. Esimerkiksi olen joskus ollut pitkään syömättä herkkuja, jolloin silloin tällöin syöminen ei ole aiheuttanut minkäänlaista jatkuvaa makeanhimoa. Jos treenit rullaa hyvin ja on tietty unirytmi ja arkirutiinit, ei myöskään telkkarin katsominen houkuta samalla tavalla. Alkoholia juon nykyään erittäin harvoin, ei vaan tee mieli. Tunnen ettei se tee hyvää kropalleni ja juon oikein mielelläni sen sijaan pelkästään vettä. Toivon, että saisin taas takaisin sen tunteen, ettei tee mieli mitään herkkuja. Ja niitä arkirutiineja sekä hyvää unirytmiä kaipailen vieläkin, mutta askel kerrallaan! Ehkä hyvä vaan, että moni seuraamistani sarjoista loppui, niin ei ole paljoa mitä katsoa. Viime viikolla tapahtui jo edistystä tässä elämäntapamuutoksessa, toivottavasti tällä viikolla vielä enemmän! :)

-Mallu