Pennun mörkökausi

Luulin jo, että meidän pentu on muuttunut säikyksi koiraksi. Olen haaveillut kouluttavani Pandasta hälykelpoisen pelastuskoiran ja ehdin jo miettiä, että no ehkä seuraava koira sitten joskus miljoonan vuoden päästä. Maanantaina treenikaverini tekivät kuitenkin minulle selväksi, että kyseessä on mörkökausi, eli treeniä vaan! Jee, ehkä Pandasta saadaankin vielä pelastuskoira!

Panda siis pelkää tällä hetkellä kaikenlaisia asioita. Ensinnäkin muovipussit ovat kamalia kummituksia. Lenkillä pelätään kaikkea mikä kauempaa näyttää oudolta mm. jotkut isot kivet. Auto on maailman hirvein paikka, jonne on lopulta pakko oksentaa. Tyyppi myös säikähtää helposti kaikenlaisia ääniä ym. Panda on siis kehittänyt itselleen matkapahoinvoinnin aloittamalla panikoinnin heti kun huomaa joutuvansa autoon. Nameja ollaan kokeiltu, mutta paniikki on niin kova ajon aikana, että ahne pentu jättää jopa namit syömättä.

Ihmiset ei oo mörköjä. Onneksi on paljon hoitolapsia, ettei kiljuvista lapsista tuu mörköjä.

Tässä siis pentu joka kotiin tullessaan ei pelännyt mitään. Auto oli 6kk ikään asti paikka jonne nukahdettiin kunhan moottori käynnistyi. Nyt pitäisi sitten treenata kovasti kaikkea, jotta poika tottuu. Kukahan lainaisi meille autoaan, jotta päästään harjoittelemaan autoilua? Palkaksi saa oksennukset.. No, onneksi meiltä löytyy suoja autoon ja oksennukset tulee yleensä vasta sen jälkeen kun ollaan pysähdytty (eli koira äkkiä ulos), kunhan nyt vaan saisi autoa lainaan, jotta päästään harjoittelemaan tarpeeksi usein.

Nyt siis Panda vaan mukaan raunioradalle, missä on varmasti tyypin mielestä miljoona mörköä. :)

-Mallu