Bengalikissan elämää

Olin pikkutytöstä asti haaveillut kissasta. Pelkäsin kissoja, mutta samalla ne kiehtoivat minua. Olin ajatellut hankkivani jonkun maatiaskissan, ehkä jostain vahinkopentueesta. Sitten satuinkin näkemään kuvan bengalikissasta, eikä muita vaihtoehtoja enää ollut. Reilut viisi vuotta sitten kotiin saapuikin pienenpieni bengalityttö Mimosa kauniine kuvioineen.

Olinkin lukenut aikaisemmin siitä, kuinka bengalit ovat energisiä, koiramaisia ja hyviä oppimaan kaikenlaista (mm. kaapin avaamiset). En kuitenkaan tiennyt mitään siitä, mitä elämä kissan kanssa on. Aikaisemmin olin tottunut nostamaan tavaroita ylös, jotta koira ei pääse niihin käsiksi, mutta nyt olikin yhtäkkiä kissa, joka pudotteli tavaroita alas (ja koira, joka söi ne). Bengalit ovat myös hyvin äänekkäitä ja Mimi osaa todellakin kertoa jos joku ei neitiä miellytä.

Mimosan pentuaikoina opin nopeasti muutamia asioita:

-Minulla ihan oikeasti on levottomat jalat ja jos haluan nukkua yöni ilman kissan kynsiä jalkapohjissani, kannattaa paketoida jalat hyvin peiton sisään ja varalta laittaa sukat jalkaan tai vilttiä jalkojen päälle.

-Kotiin tullessani piti nopeasti syöksyä kylppäriin, missä odotti "kotihousut"= verkkarit. Kissanpennun irrottaminen reidestä on nimittäin hankalaa, kissanpentu kun oppi nopeasti, että farkuissa pysyy hyvin kynsillä kiinni.

-Jos kotihousuissa oli liehuvat lahkeet, ne kannatti sulloa sukkiin piiloon, ellei halunnut taas kynsiä jalkaan kiinni.

-Kissan kynnet kannattaa leikata..

Bengaleita kiinnostaa kovasti vesi. Osa vissiin uikin, mutta meillä kiinnostus on jäänyt sille tasolle, että veden kanssa on kiva leikkiä, mutta kastuminen on inhottavaa. Eli kukkamaljakot menee nurin kun sinne pitää änkeä tassua ja vesilasin jos jättää pöydälle, voi olla, että siellä on käynyt kissantassu. Mimosan mielestä todella hauska leikki on kun laittaa vatiin vettä ja sen pohjalle esineitä sekä veteen esineitä kellumaan. Niitä on sitten ihan parasta kalastella sieltä. Parasta on myös tuhota kaikenlaisia silikonisia/kumisia tavaroita (mm.crocseja), kiivetä korkealle ja pudotella pieniä tavaroita lattialle.

Meidän neiti on siitä erikoinen kissa, että tyyppi inhoaa kalaa. Ruuan suhteen Mimosa on todella valikoiva, mieluiten neiti söisi samaa ruokaa kun koirat (mutta ei kalaa) ja vielä koirien kupeista. Lisäksi Mimi puhuu puhelimeen. Joka ikinen kerta kun jompi kumpi meistä puhuu puhelimessa, neiti yrittä änkeä syliin ja maukuu samalla. Maukuminen loppuu sitten kun puhelu loppuu. Kuten kerroin, bengalit ovat äänekkäitä kissoja, eli puhelimen toisessa päässä oleva todellakin kuulee kissan.

Tuo ihana ja kaunis bengalineitimme on usein niin rasittava, että haluaisin antaa hänet pois jollekin perheenjäsenelle (jotta pääsisi kuitenkin usein moikkaamaan), mutta rakastan tuota pientä äänekästä prinsessaa niin, etten pysty siihen.

-Mallu