Viikkokatsaus 8/2018

Viime viikko olikin hieman erilainen työviikko kun hoidettavana oli myös yksi hiihtolomalainen. Oli kivaa päästä viettämään enemmän aikaa pitkästä aikaa vanhimman lapsen kanssa, mutta samalla viikko oli todella raskas, koska taukoja ei ollut. Onneksi sain perjantain vapaaksi kun perhe lähti viettämään vähän pidempää viikonloppua.

Perjantai menikin levätessä ja viikonloppu olisikin ehkä alkanut ihanasti virkeänä ellei pe-la yöunet olisi jääneet niin katkonaisiksi. Minulla nosti päätään taas vanha ongelma, en osaa nukkua jos mies ei ole kotona. Mies oli viettämässä iltaa serkkunsa kanssa ja tuli kotiin kahdelta yöllä. Yritin kyllä nukkua ennen sitä, nukahdin yhdentoista aikaan ja nukuin tunnin ja sen jälkeen nukuin 10min pätkissä. En oikein tiedä miten pääsisin ongelmasta eroon, sillä kumpikin meistä käy erittäin harvoin missään ulkona, joten asiaa on vaikea harjoitella.

Maanantaina käytiin hoitolapsen kanssa smoothieilla kun pikkusisko nukkui vaunuissa.

Viikonloppuna olikin sitten taas koulutuspäivät. Olen erittäin kiitollinen siitä, että sain ylimääräisen vapaapäivän perjantaille, jotta kerkesin vähän hengähtää. Koulutuspäivät olivat taas aivan ihania, mutta kyllä ne silti vie voimia. Käytiin läpi luovuutta ja taiteen kautta valmentamista. Oli ihanaa maalata, sitä kun aina suunnittelen tekeväni enemmän kotona, mutta en saa ikinä aikaan. Sunnuntain koulutuspäivän jälkeen lähdettiin miehen kanssa Isoon omenaan syömään ja katsomaan Lego-näyttelyä, ihanan erilaista rentoa ohjelmaa.

Vähän harmitti kun viime viikolla en päässyt tekemään kävelylenkkejä töissä niin kuin normaalisti. Yhdeksänvuotiasta en nimittäin olisi voinut raahata reippaille kävelyille mukaan. Ehkä yksi lepoviikko kuitenkin teki hyvää? Olin muutenkin niin väsynyt viime viikon jälkeen, joten ehkä niin oli parempi.

Katsotaan mitä tämä viikko tuo tullessaan.

-Mallu