keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Kilometrin pituinen tehtävälista

Huhhuh, joulu meni ja nyt ollaan takaisin arjen parissa. Edellisessä postauksessa jo kerroinkin siitä, että tekemistä riittää. Eilen iski jo kova stressiahdistus, mutta olen koittanut ottaa rennosti, koska väsymys painaa päälle joulukiireitten jälkeen. Päätin eilen, että saan olla kotona rauhassa, koska joulua vietettiin kolmessa eri paikassa, eikä kotona ehtinyt ottaa rennosti. Eilen puuhailinkin kotona oman mielen mukaan.

Tuntui mukavalta olla "rauhassa" kotona, mutta aina välillä iski ahdistus kun muistin asioita kilometrin pituiselta tehtävälistaltani. Koko ajan puuhailin jotakin, mutta tehtävää on paljon. Tänään olen saanut hoidettua enemmän asioita, mutta sama jatkuu vielä. En ymmärrä miten näitä asioita aina kertyy niin paljon.. Liikaa kaikkea koko ajan.. Aina kiire, vaikka minulla on tänä syksynä ollut paljon vähemmän töitä. Aina tulee jotain muuta, ikinä ei ehdi levätä kunnolla.



Aina jos mainitsen asiasta, saan kuulla, että se on oma valintani, minullahan on neljä lemmikkiä. Totta, oma valinta, mutta tarkoittaako se, sitä etten ole oikeutettu olemaan väsynyt tai uupunut?  Samaa on puhuttu äideistä, oma valinta hankkia lapsia, eli saako äiti olla väsynyt? Sanotaanko vanhemmillekin, että mitäs hankitte niin monta lasta, oma vika jos väsyttää? Olisi paljon kivempi kuulla jotain tsemppaavaa tai lohduttavaa, se auttaisi paremmin jaksamaan. Kyllä, olen itse päättänyt hankkia neljä lemmikkiä, jotka vievät paljon energiaa ja lisäävät asioita tehtävälistalle, mutta eihän se minun vika ole jos kaikki sattuvat sairastumaan saman syksyn aikana. Se on vain elämää, kuten myöskin se, että muutamme. Muuttokin on oma valinta, joten en kai saisi siitäkään väsyä tai stressata.



Jos joku kysyy miten minulla menee, en osaa valehdella vaan kerron totuuden mukaisesti, että nyt ahdistaa ja stressaa kun on niin paljon tehtävää. Usein siihen tuleekin lisäkysymys, että mikä stressaa. Tällä hetkellä suurimmat syyt stressiin on lemmikit ja muutto (+miljoona pikku asiaa). nämä asiathan ovat tosiaan itse valitsemiani, joten ehkäpä vain palaan kilometrin pituisen tehtävälistani pariin ja eristäydyn kaikista ihmisistä, etten vahingossakaan mainitse stressistäni kenellekään. :D

Ps. Tänään selvisi, että rakkaalla labradorillamme ei ole mitään syöpään viittaavaa. Maitorauhastulehdus oli vain maitorauhastulehdus, eikä kasvaimen aiheuttama, jippii! Nyt on siis jo suurin stressiahdistus poissa! Mangoa vaivaa tällä hetkellä vain alkava korvatulehdus (johon saatiin lääkettä) sekä valeraskaus.

-Mallu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti