perjantai 12. elokuuta 2016

Muiden tunteiden aistiminen

Olen lukenut siitä, miten herkkä ihminen helposti aistii muiden tunteet. Olen vasta viime vuosina huomannut, miten muiden tunteet vaikuttavat itseeni. Nyt kun olen kuukauden sisällä osallistunut yksiin häihin ja yksiin hautajaisiin (+uurnan lasku), olen pohtinut, että aistivatko muut muiden tunteet niin kuin minä?



Kerroin jo aikaisemmin siitä miten häissä pystyi tuntemaan ja näkemään hääparin rakkauden. Se jollain tavalla säteili heistä. Vasta myöhemmin aloin miettimään sitä, että kaikki eivät ehkä koe näitä asioita samalla tavalla. Häät ovat tietysti aina kaunis tilaisuus, mutta kaikki eivät ehkä ole yhtä herkkiä toisten tunteille?



Vaarin hautajaisten jälkeen aloin pohtimaan asiaa vielä enemmän. Kappelin ulkopuolella, lähestyessäni paikalle jo kerääntynyttä porukkaa, paha olo iski kuin seinä vasten kasvojani. Tunsin valtavaa surua ja lohduttomuutta, nuo ihmiset jotka vielä muutama viikko sitten juhlivat rakkautta, olivat aivan rikki. Onneksi äitini pyysi minut mukaan hakemaan kukkia autostaan, muuten olisin hajonnut palasiksi siihen paikkaan.



Kukkatervehdykset olivat kaikista pahin kohta hautajaisissa. Murruin täysin, kun vaarin vaimo ensimmäisenä kävi arkun luona. Koko hänen olemuksensa oli aivan riutunut, häntä ympäröi äärettömän suuri suru ja tuska, mikä sattui minuunkin. Uskomaton nainen, kun tuon tuskan keskellä pystyi vielä lausumaan edesmenneelle miehelleen kauniita sanoja. Myös molempien tätien ja setäni suru tuntui todella pahalta. Siinä vaiheessa meinasin taas hajota palasiksi, kun isäni lausuessaan hyvästejä alkoi itkemään. Jo ennen itkua, valtavan surun pystyi tuntemaan, mutta itku sai myös minun kyyneleeni jälleen valumaan vuolaana. En muista, että olisin kovin montaa kertaa nähnyt isäni itkevän, joten se tuntui erityisen pahalta.



Tällaisissa tapahtumissa, kuten häät tai hautajaiset, tunteet korostuvat ja kaikille on varmasti helpompaa silloin myös aistia muiden tunteita. Itse aistin herkästi muiden tunteet ihan arjessa, ahdistuksen, alakulon, ärsyyntymiset. Ehkä osaan vain lukea ihmisiä hyvin? En tiedä, mutta aikaisemmin en osannut tunnistaa näitä muissa ihmisissä, enkä tajunnut miten muiden tunteet usein tarttuu minuunkin. Luulen, että se johtuu siitä, että aistin muiden tunteet helposti. Nyt kun tiedostan sen, huomaan usein, että hei, ei tämä ole minun tunteeni vaan tuon toisen. Jonkun huono mieliala saattaa myrkyttää koko ilmapiirin.



Yritän kehittyä siinä, etten antaisi muiden negatiivisten tunteiden vaikuttaa minuun, mutta täytyy myöntää, että se on välillä vaikeaa. Olisi ihanaa jos se olisi helppoa ja voisin sen sijaan tartuttaa positiivisuutta ihmisiin, jostain syystä se tuntuu olevan paljon vaikeampaa kun negatiivisten tunteiden taruttaminen.

Juu, että sellaisia pohdintoja. Kevyttä perjantai lukemista! :D

-Mallu

2 kommenttia:

  1. Kauniita kuvia ja ihanasti osasit kirjoittaa muiden tunteiden aistimisesta.
    Osallistu Riviera Maisonin pyyhkeiden arvontaan mun blogissa.

    VastaaPoista
  2. Tunnistan itseni tästä, olen itsekin vähän liian hyvä "ottamaan itselleni" toisten tunnetiloja. Vapauttaa hirveästi energiaa, kun oppii vetämään rajoja omien ja toisten ihmisten tunteiden välille. Toisaalta herkkyydessä on myös paljon hyvää, ei sen kanssa onneksi koko aikaa tarvitse "taistella" :)

    Tosi kauniita kuvia!

    VastaaPoista