lauantai 13. elokuuta 2016

Mökkitalkoot 2016

Olimme viime viikonloppuna mökillä ja jälleen kerran huomasin miten "pakopaikkani" saa minut rentoutumaan. Kerroin viikkokatsauksessa siitä, miten minua vaivasi migreeni lähes koko viime viikon, mutta muutama tunti mökillä ja ihmeellisesti sitkeä migreeni katosikin. Tarkoitus oli pitää mökkitalkoot, jotka järjestän joka vuosi. Nyt ei kuitenkaan mennyt homma ihan putkeen..



Alkukesästä siskoni pohti, että voisimme pitää jälleen talkoot yhdessä, niin kuin vuosia sitten teimmekin. Rakas kiireinen pikkusiskoni huomasi kuitenkin, kesäsuunnitelmat tehtyään, ettei vapaata viikonloppua taidakaan löytyä. Siinä vaiheessa kun sovittiin, että pidänkin talkoot yksin, oltiin jo heinäkuussa ja minulla alkoi loma, joten koko talkoohomma unohtui hetkeksi. Siinä vaiheessa kun ajattelin, että nyt on pakko viimeistään laittaa tapahtumakutsu menemään koska muuten porukka ei lyhyellä varoitusajalla pääse paikalle, vaarini nukkui pois. En siis voinut lyödä lukkoon talkooviikonloppua, koska hautajaisista ei ollut tietoa.



Lopulta kun hautajaispäivä ja uurnanlaskun päivä oli päätetty, suunnittelemaani talkooviikonloppuun oli enää puolitoista viikkoa. Laitettiin kuitenkin kutsua kavereille, mutta eipä päässyt yksikään paikalle. Koska meillä on ollut paljon kaikennäköistä ohjelmaa, en myöskään halunnut pakottaa poikaystävääni hommiin. Lopputulos oli siis se, että pidin yhden naisen talkoot itsekseni. Vaikka tykkään mökillä puuhailusta, otti minua kyllä välillä päähän aika paljonkin. Meidän mökillä on valtavasti hommaa ja apu olisi todellakin tarpeen, porukassa on myös paljon kivempi tehdä hommia.

Ranta ennen kuin aloitin yhden hengen talkooni


Kun rehkin yksin rannassa, pohdin sitä, että vau jos meitä olisi edes kaksi tekemässä, olisi jo tuplasti enemmän tehty! Se on uskomatonta miten paljon voi saada aikaan jo muutaman ihmisen porukalla. Kuitenkin tuntui hyvältä saada myös levättyä viikonloppuna, eikä mitään ollut pakko tehdä. Kuitenkin syntyi kipinä järjestää hyvät talkoot ensi vuonna!

Jälkeen kuva, vielä olisi paljon hommaa.


Viime vuosina talkoot ovat menneet aika surkeasti. Porukkaa ei ole ollut paljon paikalla, mutta kuitenkin ollaan saatu välillä hyvin aikaiseksi kaikenlaista myös pienellä porukalla. Se mikä minua kummastuttaa on se, ettei ihmisiä kiinnosta toisten auttaminen. Vaikka tuttavapiirissäni on suurin osa opiskelijoita ja monet valittavat siitä, ettei ole rahaa, heitä ei kuitenkaan saa houkuteltua talkoohommiin ruoka+juoma palkalla. Mielelläni maksaisin palkkaakin, mutta kun ei ole varaa. Omasta mielestäni on kiva tehdä porukassa hommia ja auttaa muita ja lähtisin varmasti samanlaisiin talkoisiin muualle jos pyydettäisiin. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään työleiri, tarkoitus on myös pitää hauskaa. Vähän työntekoa porukalla hyvässä hengessä, hyvää ruokaa ja juomaa, illanviettoa ja saunomista ystävien ja mahdollisten uusien ystävien kanssa. Minun korviini kuulostaa hyvältä.

Ihana uimarantamme.. Ja pohja täynnä kuolleita kaisloja sekä samaa outoa levää mitä tuossa kelluu..


Ehkä olen kuitenkin vain todella outo kun tykkään rehkiä ja auttaa muita. Ehkä voisinkin mainostaa talkoita ensi vuonna hyötyliikunnalla? Mökkihommissa saa todella hyvän treenin tehtyä ja eikö kaikki treenaaminen ole vähän "muotia" nyt? :D Ymmärrän toki sen, että kesällä on kaikenlaista menoa eivätkä kaikki vaan voi päästä paikalle, lisäksi toiset ovat viikolla töissä ja toiset viikonloppuisin. Tämän ongelman yritin ratkaista viime vuonna järjestämällä viikon mittaiset talkoot, jolloin ihmiset voisivat liittyä seuraan silloin kun ovat vapaalla (jos ovat). Kun viikon aikana kävi muutama talkoilija käymässä, päädyin siihen, että ihmiset taitavat olla enimäkseen itsekkäitä ja laiskoja, sitten on myös ne, jotka eivät uskalla tulla paikalle jos muut kaverit eivät tule. Muuta hyvää syytä en keksi sille, että reilu 50 vieraasta kutsuttiin ja paikalle pääsee muutama vieras koko viikon aikana.

Huono kuva, mutta hyvin sain moskaa rantavedestä pois. Mutta vieläkin riittää hommaa..


Kaiken huippu oli kun yksi "ystäväni" sanoi minulle kerran, että on ollut jo auttamassa minua, eli on tehnyt jo osansa. En osaa itse ajatella, että muiden auttamisessa on raja, mutta ainakin huomasin kuinka hyvä ystävä hän onkaan. Monet ovat kuitenkin tykänneet talkoistani ja sanoneet tulevansa mieluusti uudestaan. Ensi vuonna täytyy vain mainostaa talkoita paremmin ja saada porukka oikeasti innostuneeksi tapahtumasta. Talkoilla voidaan kuitenkin taata se, että paikka on siinä kunnossa, että siellä voidaan järjestää muutakin kivaa. Tänä vuonna jää esimerkiksi rapujuhlat järjestämättä, koska ranta ei todellakaan ole siinä kunnossa, että siellä voisi saunoa ja viettää iltaa. Ensi vuonna on toivottavasti luvassa hauskimmat ja toimivimmat talkoot ikinä! :)

-Mallu

1 kommentti:

  1. Olen itse miettinyt paljon tuota, kun tuntuu, ettei nykyään toisten auttaminen kuulu monenkaan perusperiaatteisiin. Kai tämä nykyaika on vaan niin hektistä, että kaikki aika menee omaa arkea pyörittäessä?

    Meillä oli kanssa mökkitalkoot tänä kesänä (vihdoin) ja siellä oli ihan hyvä osanotto. Itse ainakin tykkään porukassa puurtamisesta, paljon mukavampaa kaksin kuin yksin! Toivottavasti ensi vuonna saat paremman porukan kasaan :)

    VastaaPoista