Staffipennun elämää

Terve! Mä olen Panda, staffiksi nuo minua kutsuvat, mutta itse sanoisin, että olen koira. Mua kutsutaan usein myös nimillä Ei tai Alas. Mä kuvailisin itseäni iloiseksi, energiseksi supertyypiksi. Isona haluan olla ihan kuin siskoni Mango, se on vaan niin pähee tyyppi! Nyt oon 11kk, eli kohta jo vuoden vanha. Äiti ja isi on huolissaan siitä, kun mä oon vielä niin pieni, mut kyllä musta vielä iso poika tulee!

Moikkamooi!

Minä rakastan ihmisiä yli kaiken, ne on vaan niiin kivoja! Yleensä kaikki tykkää myös musta ja sillon mulle saattaa käydä vähän nolo juttu, nimittäin pienet ilolirut saattaa karata.. Sit tekee kans aina mieli pomppia kauheesti, mut isi ja äiti huutaa aina ettei saa. Sit ne puhuu aina et pomppiminen on joku staffien juttu, mutta heidän staffi ei pompi, just joo, eli muut saa mut mä en..

Mulla on jättikieli, hähä!

Mulle usein huudetaan ettei saa tehä asioita, en tajuu miks? Mä haluisin olla sylissä, mut aina vaan pitää mennä alas sohvalta (no, välillä saan nukkua sohvalla). Äiti on onneks kiltimpi kun isi sohvan suhteen. Sen takia pissasin sohvalle kerran kun oltiin isin kanssa kotona ja se kielsi multa juttuja, eikä kuitenkaan leikkiny mun kanssa. Sit se huus niin, että meni melkein korvat lukkoon. En varmana tee sitä uudestaan, ainakaan hetkeen.. Oon keksiny muitakin tapoja osoittaa mieltä, kun äiti ja isi on tyhmiä. Noi on nyt syksyllä keränny metsästä jotain outoja juttuja, mitkä niitten mielestä on hyviä (ei oikeesti oo). Niitä mä hain ruokapöydältä ja revin riekaleiks kun en saanut riehua olkkarissa. Kissanvessasta voi myös käydä haukkaamassa suuhun vähän kissanhiekkaa (hyvällä tuurilla muutama kikkarekin sattuu mukaan), sillä saa hyvin huomiota.

Mun lempparileikki on kiusata siskoja ja repiä leluja riekaleiksi, mut ihan parasta on sillon kun Mango oikeesti haluaa leikkiä mun kanssa! Demi on ärhäkkä tyyppi ja sen takia sitä on kiva kiusata, jännä testailla mistä se räjähtää eniten. Siitäkin isi ja äiti saarnaa, mut onneksi Demillekin saarnataan usein kun se rähjää turhasta (tyyppi saattaa alkaa haukkumaan kun oon sen mielestä liian lähellä, mitä en ees oo). Kyl me joskus Demin kanssa leikitäänkin yhessä, useimmiten kissan jahtaamista (siitäkin tulee huutoa). Demi tykkää leikkiä rähjäämisleikkiä ja välillä se roikkuukin tossa mun huulessa kiinni, se on tosi kivaa, mut sit kun innostun liikaa, niin Demi ei halua enää leikkiä, outoa.. Mimosan kanssa leikin usein rauhallisempia leikkejä, se on usein jossain tuolilla ja lyö mua tassuilla päähän samalla kun mä yritän ottaa niitä kiinni. Onneks se ei käytä kynsiä ku me leikitään, luulen, et kissana se vois repiä silmät mun päästä..

Iltasin mä meen ihan sekasin ja se on ihan parasta! Äiti kutsuu sitä staffihepuliksi. Sillon mä rähjään ja juoksen itsekseni. Super siistiä juosta täysiä seinää päin! Sen jälkeen nukkuu hyvin, kun on purkanut viimeiset energiat!

-Panda-staffinpoikanen