Miksi rahasta ei saa puhua?

Raha-asioista ei yleensä paljon puhuta. Ainakin palkoista puhuminen on jonkinlainen tabu. Itse olen aina ollut lähipiirilleni hyvin avoin raha-asioistani. En ole ikinä oikein ymmärtänyt miksei saisi puhua tuntipalkastaan tai kuukausipalkastaan. Saatan kertoa ystävilleni mistä työstä saan mitäkin tuntipalkkaa, kun taas ystäväni saattavat kertoa esim. että uudessa työssä on parempi tuntipalkka, mutta työtunteja on vähemmän kuin edellisessä, eli palkka suunnilleen sama.

Useat saattavat toki valittaa siitä, että rahat on tiukilla tai ei ole varaa johonkin, mutta rahasta ei silti suoraan puhuta. Ostetaan uusia merkkilaukkuja, mutta muuten rahat on muka tiukilla. Itse kun sanon ettei ole varaa, niin sitä rahaa ei todellakaan ole tarpeeksi. Monet kaverit ei ole tuntunut ymmärtävät sitä, jos joskus joku on ehdottanut jotain yhteistä tekemistä, joka on ollut esim. 10 euron juttu, ja olen sanonut, ettei ole varaa, niin silloin siihen ei oikeasti ole rahaa. Siihen ei auta vaikka kuinka sanoisi, että sehän on vaan 10e, jos tilillä on vain 2e, niin silloin ei rahat riitä.

Tällä hetkellä olen siinä onnellisessa asemassa, että asun yhdessä poikaystäväni kanssa, mikä todella helpottaa raha-asioissa. Aikaisemmin maksoin 800 euron vuokraa yksin ja siihen vielä kaikki laskut sun muut päälle, eli todellakin tiedän miltä tuntuu olla tiukilla. Mitään huippupalkkaa en ole ikinä saanut, tuntipalkka pyörii siinä 10-13 eurossa. Elämässäni on ollut vaiheita, jolloin raha on ollut todella tiukilla. Olen myynyt tavaraa kirpputorilla, jotta saisin rahaa ruokaan ja laskuihin. Olen syönyt nuudeleita, niin paljon etten voi sietää niitä tänä päivänä. Riisi ketsupilla ei myöskään kuulu suosikkeihini. :D

Monet ovat sitä mieltä, että vanhempien pitäisi auttaa lapsiaan. Monet taas ovat sitä mieltä, että pitää pärjätä omillaan. Itse haluan pärjätä omillani ja pyydän vanhemmiltani apua ainoastaan viime tingassa (kun maksumuistutuksia on vino pino). En saa rahaa vanhemmiltani, saan lainaa, en myöskään ikinä pyydä rahaa, vaan lainaa. Tietysti vanhempani ovat välillä maksaneet ruokaostokseni tms. mutta ne ovat poikkeuksia. Olen velkaa vanhemmilleni paljon rahaa, mutta onneksi tiedän, että minulla on aikaa maksaa takaisin. Isän kanssa olemmekin vitsailleet siitä, että hän saa sitten minulta eläkettä.

Nyt kun olemme ostaneet asunnon ja asuntolainaa on niin paljon kun saatiin, on minulle ensimmäistä kertaa tullut sellainen tunne, ettei niistä summista pitäisi puhua. Onko se sen takia, että kyseessä on isommat summat? Meillä ei kuitenkaan tulot nouse, mutta muuton jälkeen menot nousevat reilusti. En tiedä oliko asunnon ostaminen fiksu päätös, koska tulemme elämään todella tiukilla. Toisaalta, meillä tulee vihdoin olemaan tarpeeksi tilaa kotona, jolloin kotona olosta pystyy oikeasti nauttimaan. Meillä tulee vuosia olemaan todella tiukkaa, eikä rahaa luultavasti tule riittämään matkoihin tai muuhun isompaan hemmotteluun. Mutta ei se haittaa! Koti tulee olemaan upea ja ainahan siellä voi järjestää kaikenlaista nyyttärimeininkiä. Ja sauna! <3 Onneksi myös joulu ja synttärit voi hyödyntää jos kaipaa jotain muuta. :D

-Mallu