Vindö tapaaminen

Purjehdus reissuhan alkoi sillä, että ajoin Paraisille josta isä noukki minut kyytiin. Pienen välipalan ja loman alkajais skumpan jälkeen purjehdittiin Tammoon Merikarhujen satamaan. Tammosta lähdettiin sitten seuraavana päivänä kohti Pensar Sydiä ja Vindö-veneiden tapaamista.

Grilliruokaa Tammossa

Olimme paikalla ensimmäisinä jo ennen kahtatoista, isä kerkesi jo ihmettelemään, että ollaanko oikeassa paikassa. Sähköpostista selvisikin, että kokoontuminen oli iltaan mennessä. Päätimme lähteä kävelylle ja juuri kun olimme saanet lenkkarit jalkaan, seuraava Vindö tulikin jo satamaan ja sitten pikku hiljaa loputkin. Olin todella yllättynyt siitä, minkälainen yhteisöllisyys Vindö-porukassa vallitsi. Tämä oli kuudes Vindö-tapaaminen, eikä suurin osa tunne toisiaan muuten kunnolla. Jos omistat Vindön, olet osa porukkaa.

Upeat Vindöt!

Ensimmäinen ilta menikin porukkaan tutustuessa. Kaikki ottivat minut hyvin mukaan, vaikka olivatkin paljon minua vanhempia. Yksi eläkeläispariskunta naureskeli, että meillä on ikäeroa tasan 50 vuotta, kuitenkin tulin kaikkien kanssa hyvin toimeen ja kaikki kohtelivat minua samalla tavalla kuin muita. Ensimmäisenä iltana Pensar Sydissä meille tarjoiltiin ravintolassa super hyvää ruokaa, taisi olla nimellä saaristo lankku tai jotain sellaista. Aurinkoisen päivän jälkeen nälkä ei ollut kova, joten onneksi ruoka oli kevyt.

Toisena päivänä olikin vuorossa Vindö-regatta! Hitsi, että minua jännitti! En ollut vielä päässyt osallistumaan itse purjehtimiseen ja nyt lähdettiin ihan kisaamaan! Meitä oli 12 venettä mukana kisassa. Meillä meni alku ihan mönkään, ison joku kiinnitys plokki lähti irti ja koko purje lähti karkuun. Onneksi saatiin nopeasti kaikki kiinni takaisin, mutta siinähän jäi alkuvauhdit saamatta ja jäätiin jälkeen. Kisassa toimin vinssiapinana, joten olkapäät saivat tehdä töitä vinssatessa. Tulimme lopulta toisena maaliin, ihan huippua! Pieni pettymys oli kuitenkin se, että lys-lukujen laskemisen jälkeen putosimme viidensiksi. Lys-kertoimet riippuvat siis jotenkin veneen ja purjeiden koosta.

Kisan alussa meillä oli ihan huippu sää.

Kisan loppupuolella alkoi satamaan ja vettä tulikin kaatamalla, kun pääsimme takaisin Pensar Sydin laituriin. Siinä olikin ihan mukava loikoilla veneen sisätiloissa sen jälkeen, kun oltiin saatu pappapressu päälle ja istumalaatikkoa kuivattua. Myöhemmin iltapäivällä olikin luvassa saunomista, mikä lämmitti ihanasti. Naisten saunavuoron jälkeen sade olikin jo tauonnut ja myöhemmin illalliselle mennessä olikin jo ihan hyvä sää.

Sataa, sataa, ropisee..

Saimme taas todella hyvää ruokaa ravintolassa ja seura oli mahtavaa. Kaikki olivat todella hyvällä tuulella. Saimme myös kuunnella ihanaa laulua! Porukan yhdellä miesjäsenellä oli kitara mukanaan, sekä mahtava lauluääni! Äänessä oli voimaa ja laulu sai ihoni kananlihalle, vau!

Se olikin viimeinen ilta Vindö-porukan kanssa. seuraavana aamuna porukka alkoi pikkuhiljaa tekemään lähtöä. Ensi vuonna sitten uudestaan! :)

-Mallu

Purjehtimassa

Nyt sitä ollaan sitten kotona, tai oikeastaan tulin jo perjantai iltana. Purjehdusreissu loppui aivan liian nopeasti! Minä nautin viikosta ihan täysillä, merellä on niin ihan rentouttavaa. Kuitenkin päivät olivat niin täynnä ohjelmaa, ettei kovaa koti-ikävää kerennyt tulla.

Kuten olen jo aikaisemmin kertonut, jo purjeveneessä oleminen herättää minussa sellaisen tunteen kun olisin tullut kotiin. Nyt kun purjehdittiin välillä pitkiäkin päiviä, tuntui kun olisin voinut jatkaa sitä ikuisuuksiin. Yli kuuden tunnin purjehdukset tuntuivat ihan muutamalta tunnilta. Meri on niin kaunis, kuten Suomen saaristokin. Kun mennään niissä maisemissa kuutta-seitsemää solmua ihan kallellaan, tekisi mieli hihkaista onnesta.

Päivät menivät useimmiten samaan tyyliin. Isä ei tarvitse pitkiä yöunia, joten hän heräsi aina ennen minua. Usein aamupala oli jo melkein katettu kun heräsin. Aamupalaa syötiin rauhassa ja sitten olikin jo aika laittaa kaikki valmiiksi purjehdusta varten. Usein lähettiin siinä 10-12 välillä liikkeelle. Purjehduksen jälkeen laitettiin ruokaa, syötiin, saunottiin ja sitten olikin jo pikkuhiljaa aika mennä nukkumaan.

Päivät olivat kuitenkin erilaisia ja käytiin eri paikoissa. Ajattelin ensi viikon aikana kirjoitella hieman enemmän reissusta. :)

-Mallu

Purjehtimaan

Olen ihan super innoissani, pääsen pitkästä aikaa purjehtimaan! Olen siis 9-15.7 isäni kanssa merellä. Ajan tänään Paraisille josta isäni noukkii minut kyytiin ja sinne myös palaamme 15.7, ajamme sitten yhdessä kotiin, kun seuraavana päivänä on serkkuni häät.

Pakkaaminen on ollut hieman turhauttavaa, kun tuntuu, että ylimääräistä tavaraa tulee aivan liikaa mukaan. Mutta eihän tuosta säästä tiedä, joka sään vermeet on siis pakattu mukaan. Vaatteet helteelle, sateelle ja kylmälle. Pikakahvitkin ostin mukaan, vaikka ei varmasti kovin hyvälle maistu, mutta en usko, että pystyisin yllättäen olemaan lähes viikon ilman kahvia. :D

Rakastan purjehtimista, tai oikeastaan purjeveneessä matkustamista, koska itse purjehtimista en osaa. :D Olen ollut ihan pienenä purjehtimassa vaarini purjeveneellä, käsittääkseni paljonkin ennen kuin hän möi sen. Olin silloin niin pieni, etten muista niistä kesistä juuri mitään. Kuitenkin hajut ja tunnelma purjeveneessä saa minut tuntemaan kuin olisin tullut kotiin. Myös merellä seilaaminen tuo ihanan rauhan tunteen.

Isän lähettämä kuva. Toivottavasti minäkin pääsen nauttimaan upeista auringon laskuista! :)

Olen innoissani siitä, että pääsen vihdoin opettelemaan purjehtimista. Sen verran olen aikaisemmin osannut osallistua, että olen saattanut käskystä vetää jostain köydestä. :D Meidän perheellä oli aikaisemmin vain pieni moottorivene ja isälläni on nyt ollut oma purjevene 3-4 vuotta(?). Nyt pääsen pienelle purjehduskurssille, ehkä osaan tämän vajaan viikon jälkeen ainakin jotain purjehtimisesta. :D

-Mallu

Epäonnen päivä ja yö vartiointivuorossa

Mä oon usein tuntenut olevani aikamoinen Aku Ankka, aina sattuu ja tapahtuu. Olen taitava sähläämään itse, mutta monet ovat myös vierestä katsoen huomanneet, että minulla on usein myös huono tuuri. Muun muassa olen saanut linnunkakat päälleni neljä kertaa elämäni aikana. Kerran joku mainitsi minulle, juuri kun pyyhin reidestäni linnunkakkaa, että se tuottaa hyvää onnea. Puoli minuuttia sen jälkeen sain jalkapallon täysiä päähäni, jonka jälkeen oli niska jumissa muutaman viikon. Että sellaista. :D Mulle ei vähään aikaan ole sattunut mitään pahempaa, mutta maanantai oli todellinen epäonnenpäivä.

Taivas n. klo.5 aamulla

Aamu alkoi suurella pettymyksellä, joka liittyi ystävääni. En kerro siitä enempää, mutta hetken vellottuani pettymyksen tunteessa, päätin etten anna asian pilata päivääni! Eipä mennyt kauaa, kun sain viestin, että päivän lastenhoitokeikkani peruuntuu. Mahtavaa, muutenkin vähän töitä kesälle ja nyt päivän työt peruuntuivat! Päätin kuitenkin, kuten aikaisemmin kirjoitin, etten ala stressaamaan. Fiilis ei kuitenkaan ollut mikään paras, kahden pettymyksen jälkeen ja aamu oli vasta alkanut.

Mango pääsi mukaan vartiointivuoroon.

Suunnitelmissa oli lähteä aamupäivän bootylicious-tunnille ja ajattelin, että treenin jälkeistä mahtavaa fiilistä ei voi pilata mikään! Tunti oli ihan super ja fiilis sen jälkeen katossa. Olin juuri menossa suihkuun kun huomasin, että olin unohtanut pyyhkeen kotiin. Pakkohan siinä oli kuitenkin, läpimärkänä hiestä, suihkuun hypätä. Kertakäyttöpefletti kuivasi muuten ihan hyvin. :D Suihkuepisodi nauratti vielä kotimatkalla, mutta hieman jännittyneenä pohdin, että mitähän seuraavaksi..

Klo.23.30 (kuvassa näkyy valotolppa, ei aurinko)

Minulla on usein aikaisemmin ollut tällaisia epäonnenpäiviä, jolloin jossain vaiheessa olen ajatellut, että päivä varmasti paranee nyt kun on sattunut kaikenlaista. Vaarallinen ajatus, yleensä epäonnenpäiväni ovat jatkuneet iltaan asti. Nyt pohdin, että tästä tulee taas hauska tarina kerrottavaksi. Noh, kotona onnistuin sitten polttamaan käteni suoristusrautaan ja huomasin myös, että jokin ihana öljyinen hiustuote on levinnyt kylppärissä laatikon pohjalle..

Nukkuvaa vahtikoiraa kiusataan. Tyyppi heräsi meidän nauruihin, mulkaisi meitä ja oli jo sulkemassa silmiään kun yhtäkkiä nenä aukesi ja neiti huomasi lihapullan. :D

Isäni oli pyytänyt seuraa yöksi venekerhonsa vartiointivuoroon ja oltiin menossa siskoni kanssa mukaan. Isä kävi hakemassa minut töittensä jälkeen, mutta hänellä oli kiire laskemaan myynnissä olevan veneensä vesille, joten minun tehtäväkseni jäi hakea siskoni ja sen jälkeen mennä eväitä ostamaan. Arvatkaapa vaan onnistuinko kolaroimaan auton! Ajoin etukulman päin tolpaa, noloa. Ahdistaa, harmittaa ja hävettää vieläkin. En ole ikinä aikaisemmin onnistunut edes narmuttamaan yhtäkään autoa aikaisemmin. Nyt runttasin sitten vähän enemmänkin.. Eka kolarointi olisi varmasti tullut eteen ennemmin tai myöhemmin. "Onneksi" oli sentään oman isän auto. Kauppareissun jälkeen onnistuin vielä tallomaan juuri ostamamme pensasmustikat. Isä onneksi nauroi kolaroinnilleni, eikä suuttunut, tosin tulen varmasti kuulemaan tästä lopun ikäni. :P

Klo.6.00 aurinko paistaa jo, ja vahtivuoro on ohi!

Vartiovuorossa oli yllättävän helppoa pysyä hereillä. Puoleen yöhön asti laitettiin venettä kuntoon ja sen jälkeen pelattiin paljon korttia. Olin kotona aamulla n.06.20 ja sain nukuttua muutaman tunnin. Olo on ollut tänään aivan kamala, kuin olisi kauheassa krapulassa. Eilisen treenin aiheuttamat lihasjumit eivät ole helpottaneet oloa, vaikka rakastan sitä tunnetta lihaksissa, tietää tehneensä jotain! Onneksi pääsee kohta nukkumaan! Toivottavasti ihana sää jatkuu vielä, kun en tänään ole pystynyt siitä kunnolla nauttimaan.

-Mallu

Vappua kohti!

Oi ihana aurinko! Mahtavaa herätä ja huomata, että kaihtimien välistä pilkottaa auringon valoa! Olisi ihanaa lähteä super pitkälle kävelylle koirien kanssa! Nyt täytyy kuitenkin ensin koittaa saada kämppää bilekuntoon! ;) Huomenna meillä on pienet vappubileet kavereille täällä meidän eläintarhassa. Täytyy myöntää, että on iso homma edessä. Hupsista vaan kämppä on taas kerran aivan ylös alas. :D On se aina kumma, miten kaikki räjähtää käsiin kun itsellä on paljon stressiä ja liikaa hommaa. Miehen suusta kuule yleensä sen "no mä ajattelin et oisin.." ;D Ajatuksen tasolle se tiskaaminen ym. usein jää ellei itse ole kotona käskyttämässä. :P No, en valita, miestä en vaihtaisi mistään hinnasta ja osaa se rakas aina välillä yllättääkin. <3 

Toivon, että saisin tänään kaikki siivoushommat alta pois. Huomenna ajattelin perinteisesti tehdä omat vappumunkit ja siihen meneekin vähän aikaa. Yleensä osa vieraista on hääräillyt kanssani munkkihommissa keittiössä, mutta ajattelin, että tänä vuonna olisi mukavampaa jos ehtisi jopa siivota jäljet pois ennen vieraitten tuloa. Tänä vuonna on viides kerta kun järjestän vappubileet ja vapun jälkeinen siivousrumba on kyllä usein ollut aikamoinen. Nyt juhlitaan pienemmällä porukalla kun yleensä ja jos itse kerkeän hoitamaan kaiken suunnitelmani mukaan, kämppä on taas siisti maanantai iltaan mennessä. En siis oleta, että jaksaisin sunnuntai-iltana ryhtyä siivoushommiin. :D

isän uusi vene ja ihanat tarjoilut!

Aluksi ajattelimme, ettei jakseta järjestää mitään. Toisaalta koirien kannalta on helpompi, että järjestämme itse, jolloin ei tarvitse illan aikana vahtia kelloa ja miettiä sitä, milloin koirat tarvitsevat ulkoilutusta. Kutsut lähetettiinkin vasta viime viikonloppuna, sen takia mennään tämä vappu pienemmällä porukalla. Osittain tuntuu hyvältä, kun ei oikein jaksaisi mitään suuria bileitä. Toisaalta, omista kavereistani juuri kukaan ei pääse paikalle. Naiset selkeästi suunnittelevat omat menonsa hyvissä ajoin. :D

Eilen päästiin muuten katsomaan isäni uutta purjevenettä! Innolla odotan, että pääsen mukaan merelle! <3 Vanha vene (hieman pienempi) on edelleen myynnissä. Upeaa venettä kannattaa käydä katsomassa seuraavasta linkistä http://www.nettivene.com/purjevene/vindo/630825

Ihanaa vappua kaikille!

-Mallu