Kaikki alkoi jo heinäkuussa kun töissä rullakkoa siirtäessä olkapäässä muljahti joku. Siitähän seurasi kova kipu, pientä särkyä, mutta viiltävä kipu ja inhottava vihlonta erityisesti vetävissä liikkeissä. Tämä tapahtui perjantaina ja koko viikonlopun olkapää oli todella kipeä, en esimerkiksi pystynyt harjaamaan itse hiuksiani. Maanantaina menin töihin ja soitin heti työterveyshuoltoon ja sain ajan muutaman tunnin päähän. Työnteko oli erittäin kivuliasta ja olin helpottunut kun pääsin lähtemään lääkäriin.
Lääkäriltä sain diagnoosin hauislihaksen pitkän jänteen tulehdus ja kolme päivää saikkua. Sain myös käskyn ottaa uudestaan yhteyttä ellei tilanne lähde paranemaan. Onneksi kipu lähti hellittämään, kova kipu ja inhottava vihlonta katosi. Olkapää ei kuitenkaan ollut kunnossa, onneksi töissä oli kuitenkin melko rauhallista loppuviikosta, joten työnteko ei tuntunut ongelmalliselta. Seuraava viikko ei mennytkään aivan niin hyvin. Jokaisen työvuoron (iltavuoron) aikana olkapäätä alkoi särkemään, koska särky loppui yön aikana, en ottanut yhteyttä työterveyshuoltoon. Päätin, että jos särky jatkuisi seuraavalla viikolla kun olisin taas aamuvuoroissa, niin voisin varata taas itselleni lääkäriajan.
Maanantaina soitin sitten jälleen työterveyshuoltoon, harmikseni lääkäreitä oli sillä viikolla vain yksi paikalla ja seuraava lääkäriaika meni keskiviikko iltapäivään. Tällä kertaa kävin toisella lääkärillä, jonka diagnoosi oli venähdys. Ohjeeksi sain, että saan kyllä käyttää olkapäätä ihan normaalisti, "mutta kirjoitetaan nyt loppuviikko sairauslomaa, koska se on noin kipeä". Eli sain kaksi päivää saikkua. Seuraavalla viikolla olkapää tuntui pikkasen paremmalta, mutta sitten iskikin joku vatsapöpö ja olin ke-pe kotona toipumassa. Sen jälkeen kerkesin olla viikon verran töissä, jonka jälkeen olkapää ärtyi todenteolla. Sinnittelin töissä vielä ma-ti, jonka jälkeen iski älytön flunssa ja olin sen takia loppuviikon poissa.
Nyt olkapää oli suuttunut todenteolla ja särki koko ajan. Maanantaina menin taas aamusta töihin ja soitin työterveyshuoltoon, onneksi sain heti aamulle ajan. Tällä kertaa diagnoosi olikin kiertäjäkalvosinoireyhtymä ja viikko saikkua. Viikko ei auttanut mihinkään, vaikka olin edelleen flunssan kourissa enkä jaksanut muuta kun lojua sohvalla. Seuraavana maanantaina siis uudestaan lääkäriin, taas viikko saikkua, mutta tällä kertaa sain myös lähetteen fysioterapiaan. Onnekseni työnantaja maksaa 5 fysioterapiakertaa. Fysioterapian sain varattua vasta torstaille ja vaikka olkapää alkoi jo tuntua edellisenä päivänä paljon paremmalta, paljastui fysioterapiassa karu totuus..
Fysioterapeutin mukaan kuntoutus olisi pitänyt aloittaa paljon aikaisemmin. Nyt olkapäätä oli jatkuvasti rasitettu ja tilanne pahentunut. Kokeiltiin erilaisia liikkeitä ja toistomäärät ihin pystyin ilman kovempaa kipua olivat naurettavia. Fyssari sanoikin, ettei olkapää todellakaan olisi työkunnossa seuraavalla viikolla. Taas seuraavana päivänä lääkäriin ja sainkin sitten suoraan kaksi viikkoa saikkua, eli työsuhteen loppuun asti.
Ensi viikon jälkeen olenkin sitten työtön, keikkahommat hoitoalalla ei tällä kertaa pelasta minua, koska tällä olkapäällä ei niitä tehdä. En tiedä kauan kuntoutukseen menee, nyt olkapää vaikuttaa kaikkeen. Koirien kanssa on hankalaa ja kotityöt ei oikein suju. Oikeakätisenä oikean olkapään kipuilu tekee elämästä todella haastavaa, tai oikeastaan todella tylsää, sillä olen jämähtänyt sohvalle kun ei juuri muuta pysty tekemään. Sohvallakin pitää varoa ettei kättä pidä väärässä asennossa, koska muuten alkaa särky. Joku ehkä ajattelee, että monen viikon saikku olisi ihan mukava, mutta voin kertoa, että ei ole. Paljon mielummin kroppa kunnossa ja töissä, kun rikki kotona..
-Mallu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti