Pikkuveli on täällä!

Neljä viikkoa sitten 5.7 syntyi perheeseemme pikkuruinen pikkuveli. Täällä blogin puolella onkin ollut hiljaista kun on ollut kädet täynnä pienen vauvan ja pienen taaperon kanssa. Kaikki on mennyt hyvin, vaikka tuntuukin ettei aika millään riitä kaikkeen.

Pojilla on siis vuosi ja 8 kuukautta ikäeroa. Isoveli on ottanut hyvin pikkuveljen vastaan, mutta kaipaa selkeästi enemmän huomiota. Onneksi mies on kesän kotona apuna, sillä muuten en tiedä mitä tästä tulisi kun vauva nukkuu huonosti päivisin. Vielä en ole uskaltautunut yksin poikien kanssa ulos leikkimään, koska vauva ei oikein ole viihtynyt paikoillaan olevissa vaunuissa ja taapero vetää useimmiten sellaiset itkupotkuraivarit kun pitää lähteä sisälle, etten tiedä mitä siitä tulisi kun pitää raahata huutava ja rimpuileva taapero ja vaunut takaisin sisälle. Onneksi tässä on vielä kuukausi aikaa harjoitella ennen kuin ollaan arkipäivät kolmistaan.


                             

Olin tietoinen siitä, että taapero tulee näyttämään todella paljon isommalta kun kotiudutaan pienen nyytin kanssa, mutta olen kuitenkin ollut vähän järkyttynyt siitä kuinka jättiläinen hän onkaan pikkuveljen rinnalla. Pikkuveli on super pieni, mutta isoveli on super iso! Vielä ennen pikkuveljen syntymää taaperomme oli niin super pieni ihminen. Pienen pienet jalat ja kädet ovatkin muuttuneet nyt ison pojan käsiksi ja jaloiksi. Ihana iso-pieni, huolehtiva isoveli joka menee pikkuveljen viereen ja sanoo "ooii" lempeällä äänellä kun pikkuveli itkee.

Täällä siis vielä harjoitellaan arkea kahden lapsen kanssa. Samalla tuntuu kuitenkin siltä, että pikkuveli on ollut täällä aina.

-Mallu