sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Vielä elossa oon!

Pahoittelut super pitkästä blogitauosta! Toivon, että kirjoittamiselle löytyisi taas enemmän aikaa, mutta ainakin ensi viikko näyttää kiireiseltä. Nyt kun hiljaisuus on vihdoin katkaistu on kuitenkin helpompi tulla taas kirjoittelemaan.


Blogi jäi hetkeksi hyllylle kun väsymys painoi päälle ja vuorotyön ja arjen yhteen sovittaminen tuntui mahdottomalta. Postausaiheita on tullut kuitenkin lähes päivittäin mieleen ja tietokoneen raahasin juhannukseksi jopa saaristoon mukaan, mutta nettiyheys oli niin surkea etten saanut mitään kirjoitettua silloin. Mutta nyt - I'm back! Toivottavasti pääsen koneen ääreen taas ensi viikolla!

-Mallu

1 kommentti:

  1. Löydän tarinastasi yhtymäkohtia omaani ja halusin jakaa ajatuksiani sinulle.

    Olin pitkään todella tuuliajolla elämässäni. Eksyin väärille aloille ja tuotin jatkuvaa pettymystä perheelleni. En löytänyt paikkaani mistään ja oli paha olla. Oli minulla unelmia, mutta niiden tavoittelu tuntui todella kaukaiselta. En jaksanut lukea pääsykokeisiin kuukauttakaan, koska mieliala heitteli liikaa. Vuosien kuluessa ehdin aloittaa urakan monta kertaa. Masensi ja ahdisti.

    Olen aina ollut herkkä ja altis muiden neuvoille ja arvostelulle. Se ohjasi minua kauan. Sitten lapset syntyivät ja minussa tapahtui jotain. Ehkä kasvoin ihmisenä, ehkä olin vain kypsä tilanteeseeni, mutta silloin päätin, että nyt on mun vuoro. Se oli erilainen tunne kuin aikaisemmin. Olin seilannut 8 vuotta ja se sai riittää.

    Toinen lapseni oli 4 kk kun aloitin pääsykoeluvut. Kuulostaa hullulta, mutta kun jotain haluaa, niin väsymys ei tunnu samalta. Minä, joka en ikinä saa mitään valmiiksi, luin 7 kk ihan uskomattomalla tarmolla ja motivaatiolla. Tunsin ja tiesin heti alussa, että tämä on mun vuosi. Kaikki vain loksahti paikoilleen. En usko mihinkään korkeampaan voimaan, mutta välillä tuntui, että menin jonkinlaisessa imussa. Täytän ihan pian 28 ja aloitan syksyllä opinnot unelmieni alalla yliopistossa. Tuntuu uskomattomalta, että lähes 10 vuoden unelma kävi toteen kaiken sen jälkeen, mitä olen käynyt läpi.

    Haluan sanoa, että älä koskaan luovuta. Jos nyt tuntuu, ettet pysty tai jaksa, niin se ei tarkoita ettet koskaan jaksaisi tai pystyisi. Kaikkea hyvää!

    VastaaPoista