Lemmikkien sairastelu

Lupasin jo vuosi sitten kirjoittaa lemmikkiemme sairastelusta, kaikilla kun on viimeisen puolentoistavuoden aikana ollut jotain, mikä on vienyt minulta yöunet. On todella stressaavaa kun oma rakas lemmikki voi huonosti. Vuosi sitten olin niin stressaantunut ja väsynyt, että tekstin kirjoittaminen jäi kesken, koska en jaksanut palata ahdistavaan aiheeseen. Kun mietin omaa uupumista olin jo alkanut unohtaa lemmikkien sairastelut, kunnes löysin luonnoksen ja huomasin kuinka rankat nämä muutamat vuodet ovat olleet.

Kaikki alkoi kun haimme staffinpennun kotiin kaksi vuotta sitten. Pikkuinen kleinspitzimme Demi ei aluksi voinut sietää pentua ja oli todella stressaantunut. Stressi sai luultavasti piilevät allergiat pahenemaan, iho alkoi kutisemaan ja pikkuinen raapi ihonsa rikki ja karvaakin lähti rajusti. Muutamaan kertaan jouduttiin käymään eläinlääkärissä. Saatiin lääkettä kutinaan ja stressi alkoi helpottamaan, pikkuhiljaa iho ja turkki alkoi paranemaan, mutta se oli kuukausien prosessi. Samalla staffipennun maha alkoi oireilemaan. Ensin tuli ilmavaivoja, sitten löysä maha ja lopulta pentu ei halunnut syödä. Vaihdettiin ruokaa, sama toistui, syötettiin maitohappobakteereita ja tilanne parani, mutta alkoi nopeasti taas palaamaan samaan. Kokeiltiin kolmea tai neljää eri nappulaa, kaikista alkoi samat ongelmat noin kolmen viikon jälkeen. Päätettiin vaihtaa raakaruokaan, jota muutkin koirat söi ja ongelma helpotti.

Samaan aikaan kun yhden koiran iho-ongelmat alkoivat helpottaa ja Pandan mahalle sopivaa ruokaa yritettiin löytää alkoi seuraavat ongelmat. Huomattiin, että Pandan kasvavat alakulmahampaat tulevat painamaan ylähampaita vinoon ja kaivautumaan ikeniin. Vaihtoehtoina oli alakulmahampaitten poisto tai koiran kannalta paras vaihtoehto, hampaitten amputoiminen. Valittiin pulpa amputaatio operaatio. Vakuutus ei tietenkään korvannut synnynnäistä vikaa ja jouduttiin maksamaan operaatiosta muistaakseni 900 euroa ja kolmen kuukauden päästä vielä 200 euroa kun röntgenillä piti tarkistaa kaiken olevan kunnossa. Tuossa välissä urospennun hormonit alkoivat hyrräämään ja alkoi esiintymään pientä agressiivisuutta muita koiria kohtaan ja jatkuvaa muiden koirien alistamista. Päätettiin siis hoitaa kastraatio samalla kun kuitenkin piti nukuttaa koira röntgeniä varten. Tötteröpään hoitaminen oli raskasta, koska koiralla riitti energiaa, mutta piti ottaa rauhassa. Operaation jälkeen pennulle tuli vielä jokin allerginen reaktio ja minä olin huolesta sekaisin. Pentu joutui käyttämään tötteröä muutaman viikon ja pieni stressipallomme Demi stressaantui aivan valtavasti pelottavasta tötteröpäästä ja iho-ongelmat alkoivat uudestaan.

Staffi parani hyvin leikkauksesta (syyskuu 2016), mutta alkoi taas kamppailu Demin iho-ongelmien kanssa. Pikkuisella oli kaljuja länttejä ja naarmuja kun raapi itseään niin kovasti. Kutinaan aloitettiin taas lääkitys, mikä helpotti vähäksi aikaa. Tein pienelle puvun, ettei pääsisi raapimaan itseään. Yhtäkkiä kaiken stressin keskellä kissa alkoi oksentelemaan. Kolme vuorokautta kissa oksenteli vähän väliä, päivin öin ja olisin jo varannut eläinlääkäriajan jos vielä yhden yön oksentelisi, kun se loppui. Viime syksynä heräsin lähes joka yö stressaantuneena siitä, että onhan kaikki karvalapset kunnossa. Pisteenä i:n päälle huomattiin marraskuun lopussa juuri ennen lomamatkaa, että labbiksellamme oli rintarauhanen turvonnut nyrkin kokoiseksi! Ainoa lemmikki, jolla oli ollut kaikki hyvin siihen mennessä. Pelästyin todella pahasti ja pelkäsin, että nyt on jotain pahasti pielessä. Päästiin heti eläinlääkäriin ja saatiin lääkkeet heti pistoksena ja tabletit mukaan kotiin. Lääkityksestä huolimatta kuume nousi ja turvotus lisääntyi, illalla piti lähteä päivystykseen ja koira jäi yöksi eläinsairaalaan. Vaikka tulehdus lähti yön tiputuksen jälkeen todella nopeasti paranemaan, niin oma huoli ei hellittänyt. Oli nimittäin mahdollista, että tulehduksen olisi aiheuttanut kasvain. Onneksi jälkitarkastuksessa selvisi, että näin ei ollut!

Tässä vaiheessa meillä oli jo muutto käsillä ja kamppailtiin edelleen Demin iho-ongelmien kanssa. Pikkuinen alkoi myös jossain vaiheessa aina stressaantuneena nyppiä karvoja hännän tyvestään. Tämän takia huomasin onneksi nopeasti kun yhtäkkiä peräaukko tulehtui, se onneksi parani nopeasti pelkällä suihkuttelulla 3krtaa/pvä. Kevään tullessa iho-ongelmatkin hellittivät. Nyt syksyllä iho-ongelmat alkoivat taas ja tajusin, etteivät ne välttämättä liitykään suoraan stressiin tai allergioihin vaan vuodenaikaan! Tämä on nyt kolmas talvi kun kamppaillaan saman ongelman kanssa joka helpottaa aina keväällä.

En yhtään ihmettele, että olin aivan puhki muuton jälkeen nyt kun kävin näitä asioita läpi, kun taustalla oli vielä paljon muutakin, mutta siitä enemmän toisessa postauksessa!

-Mallu