Paska elämä

Välillä tuntuu ettei elämässä ole yhtään mitään järkeä. Jatkuvasti menee kaikki päin helvettiä, eikä mistään tule mitään. Kaikilla on varmasti joskus sellaisia päivä, eikö vaan? Minusta tuntuu usein ettei nallekarkit todellakaan ole menneet tasan ja elämäni on jatkuvaa taistelua.

Seuraavaksi vuorossa valitusta, joten ei kannata lukea pidempään jos ei osaa ottaa tätä vastaan. Musta tuntuu, että mulla on aina todella huono tuuri. Aina minulle sattuu kaikenlaista ja on miljoona vaivaa. Olen 27 vuotias ja olen elämäni aikana kamppaillut 8 vuotta masennuksen kanssa. Kyllä olen nyt paljon vahvempi ihminen ja ymmärrän itseäni ja muita paljon paljon paremmin tämän takia, mutta hemmetti vieköön 8 vuotta elämästäni meni osittain hukkaan. Kärsin edelleen siitä ettei lukiossa ollut voimia päntätä ja sen jälkeen olenkin yrittänyt tehdä liikaa kaikkea samaan aikaan, mikä johtaa jatkuvasti loppuun palamiseen.

Olen  kärsinyt reilu 6 vuotta kroonisesta selkäkivusta, mukavaa eikö? Lisäksi minulla on krooninen migreeni, joten kivuttomat päivät ovat erittäin harvassa, varsinkin nyt kun olkapää on ihan hajalla. Tänä syksynä tuntuu taas siltä, että koko maailmankaikkeus on minua vastaan. Ensin oltiin olkapään takia sairauslomalla ja ainoa positiivinen asia arjessa oli raskaus. Sekin otettiin tietenkin minulta pois. Keskenmeno, senkin saan lisätä vastoinkäymisieni listaan, unelma joka riistettiin hetkessä pois.

Nuo ovat niitä isoimpia elämäni vastoinkäymisiä, pienempiä on miljoonia, joten niitä on turha avata. Vihaan sanontaa, että jokainen saa niin paljon kun jaksaa kantaa. Ei se vaan mene niin. Tiedän, että on ihmisiä joilla on ollut elämässä enemmän vastoinkäymisiä kuin minulla, mutta on myös niitä, joilla oikeasti menee hyvin. Olen jaksanut kantaa omat vastoinkäymiseni, mutta en halua jatkuvasti olla rikkinäinen ihminen. Tietysti olen paljon vahvempi kokemuksieni jälkeen, mutta eikö alkaisi jo riittää?

Positiivinen puoli tässä on se, että olen oppinut nauramaan kaikille pienemmille vastoinkäymisille, "niinpä tietenkin, tämähän on minun elämääni". Olen myös oppinut näkemään positiiviset puolet paljon paremmin ja nautin elämän pienistä asioista. Nämä ovat asioita joita olen oppinut masennuksen takia. Masennus on kasvattanut minua ihmisenä aivan älyttömän paljon! Vielä en tiedä mitä hyötyä kaikista kivuista ja menetyksistä on ollut, mutta ehkä se selviää aikanaan. Ainakin olen varmasti vahvempi ihminen niiden takia, kuinkakohan paljon minun tarvitsee vielä vahvistua?

Loppuun haluan vielä sanoa, että tämä teksti kertoo ajatuksistani niinä surkeimpina päivinä, kun kaikki tuntuu mahdottomalta. Arjessa on turha jäädä murehtimaan menneitä asioita, niitä et voi muuttaa. Pitäkää katse eteenpäin ja kääntäkää vastoinkäymisenne voimavaraksi. Välillä elämä on paskaa, mutta useimmiten ei. Minäkin elin sen 8 vuotta pimeydessä, enkä uskonut, että se ikinä loppuisi, mutta lopulta pääsin varjosta pois. Vaikka sinulla menisi kuinka huonosti tahansa, jaksa vielä, kyllä se aurinko lopulta paistaa.

-Mallu

Valitusta

VAROITUS: Älä lue tätä tekstiä jos toisten valittamiset ärsyttää. Kerroin aikaisemmin, että asuntomme on liian pieni. Onneksi loppuvuodesta häämöttää muutto! Nyt listaan kaikki ärsyttävät asiat tässä asunnossa, ihan vaan koska haluan purkaa ne johonkin.

1. Aivan liian pieni kylppäri! En tajua miksi aikoinaan on tehty niin pieniä kylppäreitä?! Joku perusteli sitä sillä, että silloin käytiin pesulla taloyhtiön saunassa. Meillähän on nyt siis tilanne se, että kissanvessa on suihkussa ja polvet osuu lavuaarin alla oleviin laatikkoihin pöntöllä istuessa. Että sen verran tilaa... Kissanvessa täytyy siis siirtää pöntön päälle aina suihkussa käydessä. Ei oo vaan yks tai kaks kertaa kun kissanhiekat on levinnyt pitkin kylppäriä...

2. Ahdas eteinen. Kolmen koiran kanssa kun lähtee ulos, niin eteinen tuntuu aivan liian kapealta käytävältä. Varsinkin, koska haluan pitää pientä sivupöytää siinä (koska tietenkin haluan jonkun tason jolle laskea postit).

3. Ahdas keittiö. Keittiö on oikeasti suht tilava. Pöytätilaa on vähän naftisti, mutta ruokapöytää kun hyödyntää, riittää tasot. Ongelmana meillä on se, että koirat syövät raakaruokaa ja pakastinarkku syö suuren osan lattian pinta-alasta, joten ruokapöytämme on ängetty nurkkaan. Pöydän ääreen mahtuu yksi syömään normaalisti, toinen joutuu änkemään ruokapöydän ja keittiötason väliin tungetulle tuolille. Tässä asunnossa minua ottaa päähän myös se, että pienessä jääkaapissa on ainoastaan pieni pakastinlokero, jolloin arkkupakastin toimii myös pääasiassa meidän pakastimena.

4. Ja sitten makuhuoneeseen. Tämä on muuten tilava huone, mutta sänky mahtuu vain seinän viereen, jolloin seinän puolella nukkuva (yleensä minä) joutuu pomppimaan toisen yli noustessaan toisen vielä nukkuessa.

5. Olohuone on ihan hyvän kokoinen, mutta ollaan vaan ängetty sinne liikaa tavaraa.. Sohva on aivan liian iso tähän asuntoon, mutta en suostunut luopumaan kalliista, melko uudesta, unelmieni sohvasta kun muutin tänne.

6. Parveke... Parveke on pieni.. Eipä siitä kai muuta voi sanoa. :D Juuri ja juuri mahtuu pieni pöytä ja kaksi tuolia. Parvekkeella olisi varmasti ihan mukava istuskella kesäpäivänä, ellei siihen liittyisi toista ongelmaa, rakas kissamme.. Neiti pääsee nimittäin helposti hyppäämään naapurin parvekkeelle ja tekeekin sen mielellään. Parvekkeen ovea ei siis voi pitää auki tai muuten on kissa karkuteillä.

Nyt on koko kämppä käyty läpi. Jos joku nyt ihmettelee, että miksi ihmeessä asutaan täällä, niin siitä yksinkertaisesta syystä, että suunnitellessamme yhteen muuttoa, asuin itse vuokralla ja poikaystävälläni oli omistusasunto. Päätimme siis, että muutan hänen luokseen ja ehkä vuoden päästä ostaisimme yhdessä isomman asunnon. Jo muutaman kuukauden jälkeen meni molemmilla hermot kun on niin ahdasta, mutta päätimme kestää. Loppuvuodesta aloimme kuitenkin katsoa asuntoja ja käydä näytöissä. Lopulta löysimme aivan täydellisen asunnon! Pohjapiirustus on loistava ja tilaa on! Ainoa huono puoli on se, että joudumme odottamaan sen valmistumista. Toisaalta saimme itse valita pintamateriaalit, eikä todellakaan tarvitse heti remontoida. Muutto häämöttää siis 30.11.2016-30.01.2017 välillä. Vielä joutuu vähän odottamaan. :)

Ps. asunnosta en kehdannut laitta kuvia kun täällä on melkoinen kaaos. :)

-Mallu