Raju elämänmuutos

Vasta jälkeenpäin tajuan kuinka valtava elämänmuutos käynnistyi reilu kuukausi sitten. Samoihin aikoihin kun aloitin pt-valmennuksen, sainkin yllättäen töitä kesäksi. Olin juuri ehtinyt aloittaa treenaamisen ja yhtäkkiä pitikin olla töissä ma-pe n.8h/pvä. Koko alkuvuoden aikana olin tehnyt jonkinlaista treeniä maksimissaan viisi kertaa yhteensä ja yhtäkkiä treenasin joka toinen päivä uuden työn ohessa.

Viimeiset vuodet olen tehnyt enimmäkseen keikkatöitä, olen itse päättänyt mitä teen ja milloin. Jos joku työ otti päähän tai tuntui liian rankalta, pidin siitä hetken taukoa ja tein muita hommia. Tein myös paljon lyhyitä lastenhoitokeikkoja ja muutenkin keikkalaisen työvuorot ovat yleensä aina 7h. Tunnin ero ei ole paljoa, mutta kyllä se tuntuu! Vanhainkodeissa, jonne olen tehnyt keikkaa, aamuvuorot ovat keikkalaisille 7.30-14.30, nyt aamuvuorot ovat pääasiassa 8-16, kummasti tuntuu siltä, että päivässä on paljon vähemmän tunteja. Sen lisäksi hoitoala on tuttua hommaa, mummoja ja pappoja olen hoivaillut jo reilut seitsemän vuotta, vaikka vaihtaisi työpaikkaa, perushoito on aina samaa. Varastomaailmassa kaikki on uutta ja ihmeellistä. Kummasti se uuden oppiminen väsyttää.. Nyt ei voi edes suunnitella omia vapaapäiviä jaksamisen mukaan, mutta onneksi ei tarvitse kärsiä jokakesäisestä "apua, työvuoroja ei ole tarpeeksi"-stressistä.

Koska olin niin onnekas, että sain tämän työpaikan kesäksi, varmuuden siitä, että töitä on, täytyy vaakaa tietenkin kallistaa myös toiseen suuntaan, jotta tasapaino pysyy. Kävipä nimittäin niin, että aloitin juuri väärään aikaan! Koko varasto on kesäkuun puolella siirtymässä kokonaan uuteen varastojärjestelmään ja koulutuksia on ollut joka toinen päivä. Kaikilla on paljon uutta opittavaa ja minähän siinä samalla olen opetellut myös vanhaa järjestelmää! Monena päivänä on tuntunut siltä, että pää hajoaa, onneksi nyt alkaa jo helpottamaan.

Muutos on siis ollut suuri ja väsymys valtavaa, mutta pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä, että kyllä tästä vielä jotain tulee. Edelleen väsyttää ja paljon, mutta ei niin valtavasti kuin vielä muutama viikko sitten. Olen todella innoissani siitä, että jaksan edes vähän paremmin jo, sillä alun väsymys hieman säikäytti. Lisäksi olen innoissani siitä, että tällä viikolla on enää kolme aamuvuoroa ja sitten on viikonloppu! <3

-Mallu