Nyt tätä kirjoittaessani on mennyt jo puolet työpäivästä ja tänään on perjantai! Ihanaa, että viikonloppu alkaa ihan just! Työviikko on ollut aika raskas, mutta kohta pääsee rentoutumaan.
Kauheasti suunnitelmia viikonlopulle ei onneksi ole, joten kerkeää hyvin hengähtää. Vähän valmennusta ja seuraavan viikon ruokasuunnittelua sekä ostoksia. Saunassa käyn ihan varmasti ja haluan myös ulkoilemaan tuohon ihanaan lumiseen paratiisiin.
Toivottavasti muillakin on ihana perjantaifiilis!
-Mallu
30 vuotiaan naisen elämää. Arki keskittyy perheeseen johon kuuluu avopuoliso, pienet pojat (10/18 ja 7/20), kolme koiraa ja kissa.
perjantai 9. helmikuuta 2018
keskiviikko 7. helmikuuta 2018
Toiveita loppuviikolle
Alkuviikko on ollut sellaista settiä, että tiistain työpäivän jälkeen alkoi olla aika epätoivoinen olo. Pliis vähän rauhallisempia työpäiviä loppuviikkoon kiitos! Maanantaina vedin 10h15min työpäivän ilman taukoja ja kävelin yhteensä noin 3,5 tuntia vaunujen kanssa lumisilla teillä. Oli ajatellut julkaisevani viikkokatsauksen tauollani, mutta sellaista ei tullut. Tiistaina jäi tauko lyhkäiseksi, mutta onneksi sain kuitenkin sellaisen, vaikka tuntui, että oltiin koko ajan menossa jonnekin.
Loppuviikolle toiveena olisi ainakin kunnon tauot! Työpäivät ovat kuitenkin vähintään sen 9h, joten tauko olisi minulle tärkeä, jotta jaksaisin kotona illalla jotain muuta kun lösähtää sohvalle. En haluaisi kiireen tuntua töihin, mikä on ollut varsinkin eilen läsnä. Haluan rauhallista menoa, tarpeeksi aikaa.
Olin jo asennoitunut siihen, että tänään ei vielä tule taukoa, mutta vanhimman lapsen pianotunti (onneksi) peruttiin ja nyt sain istua alas. Ehkä eilen aloittamani teksti tavoitti jonkun jotain mystistä kautta. En edes ottanut tietokonetta tänään mukaan koska asennoiduin siihen etten kerkeä kirjoitella. Nyt harmittaakin, että joudun näpyttelemään puhelimella. Mutta se on pieni murhe, nyt aion nauttia tauosta ja toivon, että niitä tulee vielä loppuviikostakin!
-Mallu
Loppuviikolle toiveena olisi ainakin kunnon tauot! Työpäivät ovat kuitenkin vähintään sen 9h, joten tauko olisi minulle tärkeä, jotta jaksaisin kotona illalla jotain muuta kun lösähtää sohvalle. En haluaisi kiireen tuntua töihin, mikä on ollut varsinkin eilen läsnä. Haluan rauhallista menoa, tarpeeksi aikaa.
Olin jo asennoitunut siihen, että tänään ei vielä tule taukoa, mutta vanhimman lapsen pianotunti (onneksi) peruttiin ja nyt sain istua alas. Ehkä eilen aloittamani teksti tavoitti jonkun jotain mystistä kautta. En edes ottanut tietokonetta tänään mukaan koska asennoiduin siihen etten kerkeä kirjoitella. Nyt harmittaakin, että joudun näpyttelemään puhelimella. Mutta se on pieni murhe, nyt aion nauttia tauosta ja toivon, että niitä tulee vielä loppuviikostakin!
-Mallu
tiistai 6. helmikuuta 2018
Viikkokatsaus 5/2018
Ja taas viikkokatsauksen vuoro! Viime viikolla alkoi työt "oikeasti", eli torstaina alkoi perheen äidillä työt ja olin loppuviikon ihan kaksin hoitolapsen kanssa. Oli paljon helpompaa kun sain itse miettiä päivän aikataulut, eikä tarvinnut keksiä väkisin tekemistä päikkäriaikaan vaan sai oikeasti pitää kunnon taukoa työpäivän aikana. Päivät menivät kuitenkin todella hitaasti kun ei tarvinnut hakea vanhempia lapsia iltapäivähoidosta lumikaaoksen ja lakon vuoksi.
Valitettavasti huomasin torstai iltana, että pikkuisen flunssa oli tarttunut minuunkin. Oletin, että tulen nopeasti kipeäksi aloittaessani taas lastenhoidot, mutta yllättävän pitkään pystyin välttelemään pöpöjä. Onneksi kyseessä oli (ja on edelleen) aika iisi flunssa, pystyin hyvin pitämään lauantaiksi sopimani valmennuskerran ja sunnuntaina jaksoin lähteä ulos nauttimaan auringosta hetkeksi.
Hyvinvointisuunnitelmani ei oikein onnistunutkaan. Kävin taas muutamana päivänä kävelyllä ja tein pienimuotoista venyttelyä monena päivänä. Yhtenä päivänä tein 15 minuutin treenin, mutta torstaina flunssan iskiessä päätin jättää loput pois. Syömiset meni vähän penkin alle kun ei ollut mitään valmista ruokaa laitettuna.
Tällä viikolla jatkan hyvinvointitavoitteita toivotaan, että menee tällä kertaa paremmin.
-Mallu
Valitettavasti huomasin torstai iltana, että pikkuisen flunssa oli tarttunut minuunkin. Oletin, että tulen nopeasti kipeäksi aloittaessani taas lastenhoidot, mutta yllättävän pitkään pystyin välttelemään pöpöjä. Onneksi kyseessä oli (ja on edelleen) aika iisi flunssa, pystyin hyvin pitämään lauantaiksi sopimani valmennuskerran ja sunnuntaina jaksoin lähteä ulos nauttimaan auringosta hetkeksi.
![]() |
Auton esiin kaivuuta työpäivän jälkeen torstaina :D |
Tällä viikolla jatkan hyvinvointitavoitteita toivotaan, että menee tällä kertaa paremmin.
-Mallu
sunnuntai 4. helmikuuta 2018
Ensi viikon ruokasuunnitelma
Me tehtiin jo viime viikolle ruokasuunnitelma, mutta valitettavasti siitä ei tullut yhtään mitään. Suunnitelmana on ollut, että viikonloppuna suunnitellaan seuraavan viikon ruokailut, käydään kaupassa ja tehdään sunnuntaina jo jotain ruokaa valmiiksi. Viime viikolla ostettiin sunnuntaina tarvikkeet ja mies sanoi tekevänsä ruuan maanantaina, mutta perjantain tentti taisi stressata sen verran, että ruuanlaitto siirtyi koko ajan seuraavalle päivälle ja tänään sunnuntaina minä sitten tein ruuan.
Mutta nyt ensi viikon ruokasuunnitelman pariin! Tein jo valmiiksi tonnikalavuokaa, jota syötiin jo tänään ja siitä riittää lisäksi vielä muutamalle päivälle. Minähän saan lounasta töissä ja mies syö useimmiten koulussa, joten tarvitsemme vain yhden lämpimän ruuan kotona per päivä. Nyt jääkaapista löytyy myös ainekset jonkinnäköiseen palvikinkku-peruna- kerma väsäykseen, jonka pitäisi riittää myös useammalle päivälle. Teemme melkein aina ison satsin ruokaa kerralla, koska se helpottaa elämäämme todella paljon. Muuta ruokaa ei arkipäiville tarvita, mutta jos ruokaa yllättäen meneekin enemmän, löytyy pakastimesta pinaattia ja jääkaapista kananmunia pinaattimunakasta varten.
Emme ole saaneet aikaiseksi lähteä suurostoksille ja tänään kävin yksin lähikaupassa, enkä jaksanut raahata sieltä kauhean montaa kassillista kotiin. Tavoitteemme on, ettei tarvitsisi työ-/kouluviikon aikana juosta kaupassa sillä tekemistä riittää muutenkin. Teen usein smoothieta piimään ja pullotan sitä, jotta siitä riittää välipalaa muutamalle päivälle. Lisään piimän joukkoon vaihtelevasti pakastimesta marjoja ja hedelmiä sekä erilaisia kuivatuotteita. Pullotettu smoothie ei tietenkään ole yhtä hyvää kun tuore, mutta kyllä sekin kelpaa. Varsinkin kun tiedän etten jaksa päivittäin tiskata blenderiä. Tänään kyhään siis iltapalaksi smoothieta ja pullotan loput. Lasiset kaupan valmissmoothie pullot ovat todella käteviä, niitä olen säästänyt kun joskus on tullut ostettua välipalaksi. Tällä hetkellä uunissa on myös uuniriisipuuro valmistumassa ja siitäkin riittää iltapalan lisäksi ainakin huomiselle vielä, riisipuuro on mielestäni hyvää vielä myöhemmin mikrossa lämmitettynäkin.
Aamupalaa ja välipaloja pitäisi olla riittävästi. Uunipuuron ja smoothien liskäksi ruisleipää ja leivänpäällistä on ja niitä riittää koko viikoksi. Jos tuore leipä loppuu, niin pakastetut ruisleipäviipaleet pelastavat, suoraan leivänpaahtimeen vain. Rahkaa löyty muutama purkki, banaaneja ja päärynöitä jonkun verran, porkkanaa löytyy ja pilttejä reilu kymmenen purkkia. Hedelmä ja marja piltit ovat todella hyviä, mutta pieniä välipaloja. Toimivat myös hyvin jälkiruokana kun makeanhimo iskee. Puuroakin voi aina tehdä, vaikka minulla onkin ollut pitkä puurotauko ihan peruspuuroista. Kaura-/ tai ruishiutalepuuroa tuli joskus syötyä joka ikinen aamu ja välillä välipalaksikin, joten jossain vaiheessa meni maku.
Siinä taitaapi olla meidän ensiviikon ruokasuunnitelmat. Voi olla, että nyt täytyy käydä kaupassa arkena, koska miehellä on jopa kolme päivää vapaata koulusta ensiviikolla, mutta ehkä voin delegoida shoppailut hänelle jos hän syö kaapit tyhjiksi. Hektisen arjen keskella on ihanaa, että ruokaa löytyy kaapista, koska ihan rehellisesti sanoen saatan jättää kokonaan syömättä jos kiireen tunne puskee päälle ja kotoota ei löydykään kunnon syötävää. Vielä ihanampaa olisi jos ensi viikonloppuna vihdoin kerettäisiin suurostoksille ja saataisiin kaappeja kunnolla täytettyä.
Toivottavasti teilläkin syödään hyvin ensi viikolla!
-Mallu
Mutta nyt ensi viikon ruokasuunnitelman pariin! Tein jo valmiiksi tonnikalavuokaa, jota syötiin jo tänään ja siitä riittää lisäksi vielä muutamalle päivälle. Minähän saan lounasta töissä ja mies syö useimmiten koulussa, joten tarvitsemme vain yhden lämpimän ruuan kotona per päivä. Nyt jääkaapista löytyy myös ainekset jonkinnäköiseen palvikinkku-peruna- kerma väsäykseen, jonka pitäisi riittää myös useammalle päivälle. Teemme melkein aina ison satsin ruokaa kerralla, koska se helpottaa elämäämme todella paljon. Muuta ruokaa ei arkipäiville tarvita, mutta jos ruokaa yllättäen meneekin enemmän, löytyy pakastimesta pinaattia ja jääkaapista kananmunia pinaattimunakasta varten.
Emme ole saaneet aikaiseksi lähteä suurostoksille ja tänään kävin yksin lähikaupassa, enkä jaksanut raahata sieltä kauhean montaa kassillista kotiin. Tavoitteemme on, ettei tarvitsisi työ-/kouluviikon aikana juosta kaupassa sillä tekemistä riittää muutenkin. Teen usein smoothieta piimään ja pullotan sitä, jotta siitä riittää välipalaa muutamalle päivälle. Lisään piimän joukkoon vaihtelevasti pakastimesta marjoja ja hedelmiä sekä erilaisia kuivatuotteita. Pullotettu smoothie ei tietenkään ole yhtä hyvää kun tuore, mutta kyllä sekin kelpaa. Varsinkin kun tiedän etten jaksa päivittäin tiskata blenderiä. Tänään kyhään siis iltapalaksi smoothieta ja pullotan loput. Lasiset kaupan valmissmoothie pullot ovat todella käteviä, niitä olen säästänyt kun joskus on tullut ostettua välipalaksi. Tällä hetkellä uunissa on myös uuniriisipuuro valmistumassa ja siitäkin riittää iltapalan lisäksi ainakin huomiselle vielä, riisipuuro on mielestäni hyvää vielä myöhemmin mikrossa lämmitettynäkin.
![]() |
Piirakkapohjiakin löytyy pakastimesta jos täytyy pikaisesti väsätä jotain. |
![]() |
Kahvi on tärkein osa aamupalaani :D |
Toivottavasti teilläkin syödään hyvin ensi viikolla!
-Mallu
lauantai 3. helmikuuta 2018
Ei Roomaakaan rakennettu viikossa
Olen useimmiten todella malttamaton. Pysyn kyllä pöksyissäni jos tiedän milloin asiat tapahtuvat, mutta epätietoisuus saa minut turhautumaan. Sain elämäntapamuutos-projektini todella hyvin alkuun syksyllä vaikka kävin läpi todella rankkoja asioita. Tuli kuitenkin kaamos, joka vei väsymystä taas väärään suuntaan. Koko ajan olen porskuttanut eteenpäin, enkä ole luovuttanut, mutta milloin saan sen hyvän olon jonka tiedän kokemuksesta olevan mahdollinen?
Missä kaipaamani energia ja into? Missä paremmat unet? Milloin jaksan lähteä treenaamaan illalla töiden jälkeen? Milloin kämppä on siisti ja milloin loppuu stressi tekemättömistä asioista jotka on unohtunut väsymyksen takia? Tiedän, muutos vie aikaa, haluaisin vain tietää kuinka paljon aikaa.
Kun asiaa oikeasti mietin, niin kyllähän projekti etenee koko ajan. Jaksan koko ajan paremmin ja olen paljon iloisempi. Välillä vaan tulee turhautumista kun haluaisi jo olla tavoitteessa. Turhautuminen nosti taas päätään kun olin suunnitellut tekeväni kaikenlaista hoitolapsen päiväuniaikana. Monet päikkärit menivät viime viikkoina muihin työtehtäviin, mutta kun sain vihdoin pitää taukoa, olinkin niin väsynyt etten jaksanut keskittyä mihinkään ja taukoni meni salkkareitten katsomiseen katsomosta ja siskon kanssa puhelimessa hölöttämiseen. Heti iski pelko persuksiin, tätäkö se nyt on? En jaksa taaskaan mitään.
Tärkeä asia tässä muutosprojektissa on kuitenkin olla itselleen armollinen ja myös levätä silloin kun kroppa kaipaa sitä. Ei minun tarvitse joka päivä käyttää päikkäriaikaa tehokkaasti tehden kaikennäköistä, voin myös pitää sen omana löhöämisaikana. Ehkä minulla siinä tapauksessa olisikin enemmän energiaa sitten illalla kotona ja jos ei, niin ei se haittaa. Eteenpäin mennään askel kerrallaan ja välillä voi olla, että askel otetaankin taaksepäin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että matka jatkuisi taaksepäin, suunta on edelleen sama horjumisesta huolimatta. Nyt mennään kohti tavoitetta hitaasti, mutta varmasti.
-Mallu
Missä kaipaamani energia ja into? Missä paremmat unet? Milloin jaksan lähteä treenaamaan illalla töiden jälkeen? Milloin kämppä on siisti ja milloin loppuu stressi tekemättömistä asioista jotka on unohtunut väsymyksen takia? Tiedän, muutos vie aikaa, haluaisin vain tietää kuinka paljon aikaa.
Kun asiaa oikeasti mietin, niin kyllähän projekti etenee koko ajan. Jaksan koko ajan paremmin ja olen paljon iloisempi. Välillä vaan tulee turhautumista kun haluaisi jo olla tavoitteessa. Turhautuminen nosti taas päätään kun olin suunnitellut tekeväni kaikenlaista hoitolapsen päiväuniaikana. Monet päikkärit menivät viime viikkoina muihin työtehtäviin, mutta kun sain vihdoin pitää taukoa, olinkin niin väsynyt etten jaksanut keskittyä mihinkään ja taukoni meni salkkareitten katsomiseen katsomosta ja siskon kanssa puhelimessa hölöttämiseen. Heti iski pelko persuksiin, tätäkö se nyt on? En jaksa taaskaan mitään.
Tärkeä asia tässä muutosprojektissa on kuitenkin olla itselleen armollinen ja myös levätä silloin kun kroppa kaipaa sitä. Ei minun tarvitse joka päivä käyttää päikkäriaikaa tehokkaasti tehden kaikennäköistä, voin myös pitää sen omana löhöämisaikana. Ehkä minulla siinä tapauksessa olisikin enemmän energiaa sitten illalla kotona ja jos ei, niin ei se haittaa. Eteenpäin mennään askel kerrallaan ja välillä voi olla, että askel otetaankin taaksepäin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että matka jatkuisi taaksepäin, suunta on edelleen sama horjumisesta huolimatta. Nyt mennään kohti tavoitetta hitaasti, mutta varmasti.
-Mallu
perjantai 2. helmikuuta 2018
Tammikuu 2018
Vaikka nyt on jo toinen päivä helmikuuta, niin viikot ovat menneet niin nopeasti, että pää on jäänyt tammikuulle. Päivissäkin olen koko ajan ihan sekaisin kun päivät vain rientää ohi. Nyt on kuitenkin kuukausikatsauksen vuoro. Ihana aina pysähtyä katsomaan mitä kaikkea kuukauden aikana onkaan tapahtunut.
Kuun alusta opin ottamaan itselleni lepopäiviä, olin lääkäripäivillä töissä ja valmensin. 15.1 aloitin uudet työt ja heti seuraavana viikonloppuna oli taas koulutusviikonloppu. Tuli ihana lumi ja lumet suli. Onneksi lunta tuli vielä uudestaan! Kävin äänestämässä ennakkoon ja lepäsin viikonloppuna. Sunnuntaina käytiin syömässä nepalilaista kun ei jaksettu edes laittaa ruokaa.
Kauheasti en muuta ole kerennyt kun tehdä töitä, valmentaa ja levätä. Tammikuussa tein enemmän valmennuksia kun aikaisemmin. On ollut ihana seurata kun valoisuus lisääntyy ja olen kai ulkoillutkin hieman enemmän, vaikka tuntuu siltä, etten ole kerennyt sitäkään tarpeeksi. Siivoukset on sujunut paremmin, kun olen pilkkonut tekemiset pienempiin osiin (josta kirjoitinkin edellisessä postauksessa).
Tuntuu, ettei tammikuusta ole paljon kerrottavaa, koska olen tehnyt niin paljon töitä, joten tästä tuli lyhyt kuukausikatsaus. Sitä olen iloinen, etten ole aivan uupunut työn aloituksesta. Pikkuhiljaa tämä alun väsymyskin hiipuu ja energia lisääntyy.
-Mallu
Kuun alusta opin ottamaan itselleni lepopäiviä, olin lääkäripäivillä töissä ja valmensin. 15.1 aloitin uudet työt ja heti seuraavana viikonloppuna oli taas koulutusviikonloppu. Tuli ihana lumi ja lumet suli. Onneksi lunta tuli vielä uudestaan! Kävin äänestämässä ennakkoon ja lepäsin viikonloppuna. Sunnuntaina käytiin syömässä nepalilaista kun ei jaksettu edes laittaa ruokaa.
Kauheasti en muuta ole kerennyt kun tehdä töitä, valmentaa ja levätä. Tammikuussa tein enemmän valmennuksia kun aikaisemmin. On ollut ihana seurata kun valoisuus lisääntyy ja olen kai ulkoillutkin hieman enemmän, vaikka tuntuu siltä, etten ole kerennyt sitäkään tarpeeksi. Siivoukset on sujunut paremmin, kun olen pilkkonut tekemiset pienempiin osiin (josta kirjoitinkin edellisessä postauksessa).
Tuntuu, ettei tammikuusta ole paljon kerrottavaa, koska olen tehnyt niin paljon töitä, joten tästä tuli lyhyt kuukausikatsaus. Sitä olen iloinen, etten ole aivan uupunut työn aloituksesta. Pikkuhiljaa tämä alun väsymyskin hiipuu ja energia lisääntyy.
-Mallu
torstai 1. helmikuuta 2018
Työkalu asioiden hoitamiseen
Olen aina rakastanut listojen ja aikataulujen tekemistä. Usein teen kuitenkin listoistani liian pitkiä tai en ota huomioon päivän muuta ohjelmaa ja mahdollista väsymystä. Olen aikaisemminkin tehnyt viikkosuunnitelman siivoukseen ja muiden asioiden hoitamiseen, mutta nyt tein sen hieman eri tavalla.
Ensinnäkin vähän värikkäämpää aikataulua on kivempi katsoa, mutta syy siihen miksi tämä oikeasti toimii parhaiten on se, että pilkoin asiat todella pieniin osiin. Aikaisemmin olen laittanut listalleni esimerkiksi "siivoa kirjoituspöytä" tai "imurointi". Kun työpäivän jälkeen on todella väsynyt, tulee helposti mieleen, että ei tänään sittenkään. Jos olen yrittänyt olla ilman listaa, tekemättömät asiat pyörivät mielessäni jatkuvasti ja myös isoina kokonaisuuksina.
Nyt olen laittanut viikkoaikatauluuni pienen pieniä juttuja. Esimerkiksi listassa oleva "imurointia" tai jonkun asian "siivousta", tarkoittaa sitä, että voin merkata sen tehdyksi vaikka olisin imuroinnut vain yhden nurkan tai siivonnut kaksi tavaraa pois. Tällä tavalla edistän asioita pikkuhiljaa, eikä mikään jää kokonaan tekemättä. Yksinkertaisesti on vain paljon helpompi aloittaa kun ei ole jättiurakkaa edessä. Koska olen tehnyt todella pitkiä työpäiviä, en myöskään ole ahdistunut siitä, että olen joutunut siirtämään pieniä asioita seuraaville päiville. Ennemminkin olen ylpeä siitä, että huomaan eroa kodin siisteydessä esimerkiksi. Teen aina suunnitelman seuraavalle viikolle ja jos yllättäen jaksankin vaikka imuroida koko asunnon maanantaina, niin voin merkata muiden päivien "mini-imuroinnit" myös tehdyiksi.
En tiedä sopiiko tämä työkalu muille, mutta minulla se toimii. Yksi hyvä puoli on myös se, että kun väsyneenä ei aivot toimi kunnolla, niin voi kurkata päivän listaa ja katsoa olisiko siellä vielä joitain pieniä juttuja jotka jaksaisi vielä tehdä. Olen illalla tyytyväinen kunhan olen saanut jotain aikaiseksi. Lisäksi lisäsin normirutiineja listaan ihan vain sen takia, että pelkäsin olevani töiden jälkeen niin väsynyt etten muista edes vitamiinien ottamista ja olkapään kuntouttavaa venyttelyä.
-Mallu
Ensinnäkin vähän värikkäämpää aikataulua on kivempi katsoa, mutta syy siihen miksi tämä oikeasti toimii parhaiten on se, että pilkoin asiat todella pieniin osiin. Aikaisemmin olen laittanut listalleni esimerkiksi "siivoa kirjoituspöytä" tai "imurointi". Kun työpäivän jälkeen on todella väsynyt, tulee helposti mieleen, että ei tänään sittenkään. Jos olen yrittänyt olla ilman listaa, tekemättömät asiat pyörivät mielessäni jatkuvasti ja myös isoina kokonaisuuksina.
Nyt olen laittanut viikkoaikatauluuni pienen pieniä juttuja. Esimerkiksi listassa oleva "imurointia" tai jonkun asian "siivousta", tarkoittaa sitä, että voin merkata sen tehdyksi vaikka olisin imuroinnut vain yhden nurkan tai siivonnut kaksi tavaraa pois. Tällä tavalla edistän asioita pikkuhiljaa, eikä mikään jää kokonaan tekemättä. Yksinkertaisesti on vain paljon helpompi aloittaa kun ei ole jättiurakkaa edessä. Koska olen tehnyt todella pitkiä työpäiviä, en myöskään ole ahdistunut siitä, että olen joutunut siirtämään pieniä asioita seuraaville päiville. Ennemminkin olen ylpeä siitä, että huomaan eroa kodin siisteydessä esimerkiksi. Teen aina suunnitelman seuraavalle viikolle ja jos yllättäen jaksankin vaikka imuroida koko asunnon maanantaina, niin voin merkata muiden päivien "mini-imuroinnit" myös tehdyiksi.
En tiedä sopiiko tämä työkalu muille, mutta minulla se toimii. Yksi hyvä puoli on myös se, että kun väsyneenä ei aivot toimi kunnolla, niin voi kurkata päivän listaa ja katsoa olisiko siellä vielä joitain pieniä juttuja jotka jaksaisi vielä tehdä. Olen illalla tyytyväinen kunhan olen saanut jotain aikaiseksi. Lisäksi lisäsin normirutiineja listaan ihan vain sen takia, että pelkäsin olevani töiden jälkeen niin väsynyt etten muista edes vitamiinien ottamista ja olkapään kuntouttavaa venyttelyä.
-Mallu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)